0

-yritetty jo 10 vuotta-eikä suotta2000 – 2010

2 Historiatoimikunta: Kaija Halme Kauko Saarinen Mikko Varjonen Taitto: Aija Finne Kansikuva: Kake Saarisen sahtisaunan ”seinätaulu” koristeenaan ampiaispesä Emmi Jauhiainen Kuvat: Aija Finne Kaija Halme Laura Halme Sakari Halme Jouko Hukkanen Emmi Jauhiainen Arja Kaksonen Pirjo Korpela Ville Kujala Juho Kyllönen Marjo Leinonen Kauko Saarinen Piirustukset: Tauno Korpela 2

3 Sisällysluettelo ESIPUHE ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------MITÄ SAHTI ON---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------SAHTILAHTI RY:N PERUSTAMINEN JA KYMMENEN TOIMINTAVUOTTA ------------------Yhdistyksen perustaminen------------------------------------------------------------------------------------------------------------TOIMINNAN VUODET------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Ensimmäinen toimintavuosi 2000-2001------------------------------------------------------------------------------------Toinen toimintavuosi 2002-----------------------------------------------------------------------------------------------------------Viides toimintavuosi 2005------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kuudes toimintavuosi 2006---------------------------------------------------------------------------------------------------------Seitsemäs toimintavuosi 2007----------------------------------------------------------------------------------------------------Kahdeksas toimintavuosi 2008---------------------------------------------------------------------------------------------------Kymmenes toimintavuosi 2010--------------------------------------------------------------------------------------------------Aija Finne: Sahdinvalmistuksen SM-kilpailu Lahden matkustajasatamassa-------------------SAHTILAHTI RY:N 10-VUOTISJUHLA-----------------------------------------------------------------------------------Pekka Niemelä: Tervetuliaispuhe----------------------------------------------------------------------------------------------Aija Finne: Sahtilahti ry:n 10-vuotisjuhla 20.11.20-----------------------------------------------------------------Herasjuomarit 20.11.2010-----------------------------------------------------------------------------------------------------------VANHAT MESTARIT KERTOVAT--------------------------------------------------------------------------------------------Kauko Saarinen-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Matti Järvinen---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Matti Laaksonen----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Marja Vuorinen------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Arto Vuorinen---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Reijo Nieminen-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Pekka Niemelä-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Anne Tanhula---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Paavo Kärhä-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Sahtikurssit-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Muut sahtitapahtumat-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------KILPAILUT -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Lahden sahtimestarit--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Vapaan tavan voittajat------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Avoin perinteisellä tavalla valmistettu sahti –kilpailu-------------------------------------------------------------Osallistumiset sahdinvalmistuksen SM –kisoihin-------------------------------------------------------------------Yhteistyökumppanit----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kunnianimet-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Sahtireseptejä--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Liite: hallitukset 2000-2010---------------------------------------------------------------------------------------------------------Liite: valokuvia-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------4 5 6 6 8 8 9 Kolmas toimintavuosi 2003----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 10 Neljäs toimintavuosi 2004------------------------------------------------------------------------------------------------------------11 12 15 17 18 Ilkka Taitto – eteenpäin perinnejuoman viitoittamalla tiellä------------------------------------------------- 20 Yhdeksäs toimintavuosi 2009-----------------------------------------------------------------------------------------------------21 26 29 31 31 31 34 36 36 37 38 38 39 39 40 40 41 42 42 42 42 42 42 43 43 43 44 49 51 3

4 ESIPUHE Tervehdys hyvät sahdin ystävät Kädessänne on Sahtilahti ry: n historiikki sen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Historiikkiin on kirjattu ylös tapahtumat seuran perustamisesta tähän päivään saakka. Osittain historiikki perustuu jäsenten muistelemiin sekä ylös kirjattuihin faktoihin. Näin ollen historiikki on kuin itse sahti konsanaan - vaihteleva, eli samoin kuin sanotaan, että kahta samanlaista sahtia ei ole eikä tule olemaan. Aktiivisen seuramme historiikissa toinen henkilö muistaa asiat ja tapahtumat toisella lailla kuin toinen henkilö. Näin on aina seuratoiminnassa tapahtunut, ja näin tulee jatkossakin tapahtumaan riippumatta siitä, mikä rekisteröity yhdistys on kyseessä. Sahtilahti ry on kerännyt sahtihistoriaan liittyviä esineitä ja aineistoja sekä pitänyt sahtikulttuuria kiitettävästi yllä, mistä kiitos kuuluu aktiiviselle seuran jäsenille, jotka uhrautuvasti ovat vieneet ”sahdin ilosanomaa” eteenpäin koko kansan tietouteen. Toivon ja uskon, että tämä historiikki on hyvä muisto sekä tietopaketti entisille, nykyisille ja tuleville seuran jäsenille ja muille sahdin ystäville. Uskon, että näin aktiivisen seuran historiikkeja tulee jatkossakin lisää, kunhan aika kuluu, onhan yksi iskulauseista: ”Sahilla satavuotiaaksi”. Kiitän historiikin tekijöitä heidän antamastaan panostuksesta, koska tämä historiikki on tässä ja nyt tehtynä ja luettavissa. Pekka Niemelä Sahtilahti ry puheenjohtaja 16.4.2011 4

5 MITÄ SAHTI ON Oi sahti Sahti juoma oivallinen, mehu miesten miehinen, voima otrasta otettu, neste läpi maltahien, kuurnan nenästä juoksutettu. Siin´on tuoppi katajainen, kaksikorvainen komia, se on taitajan tekoa, vaarin vetreän veistämä. Ota tuoppi kätehesi, kallista laita huulilles, siitä siemaiset kerran kaks, olosi tunnet varmemmaks. (Ellilä 1961: 194) Sahti on perinteinen suomalainen juoma, suodattamaton pintahiivaolut. Sen valmistustaito on yli tuhannen vuoden takaa. Sahtia tehdään yhä edelleen samalla tavalla kuin 500 vuotta sitten (HS 13.5.2010). Siinä käytetään perinteisiä raaka-aineita: ohra- ja ruismaltaita, sahdille tyypillisen maun antavaa katajaa sekä humalaa. Vahvoja sahtialueita ovat Häme, EteläPohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta. Sana ”sahti” lienee muunnos ruotsin kielen sanasta saft (mehu). Sahti -sanaa on käytetty jo 1700luvun alussa, jolloin sahti tarkoitti oluen valmistuksessa syntynyttä jälkijuomaa, huonompaa juomaa. Alun alkaen sahti on liittynyt johonkin toisarvoiseen, arkiseen kansanomaiseen. Nykyään sahdilla tarkoitetaan olutta vahvempaa, kotivalmisteista mallasjuomaa. 2009) (Sahti SM-kisat Kankaanpää Vuodenkiertoon kuuluvat suuret juhlat kuin myös perhejuhlat, talkoot ja työnjuhlat ovat olleet kotoisen kansanomaisen oluen eli sahdin juhlia. (Suuronen 1969: 74) Kotioluen tuli olla hyvää, voimakasta ja hyvin käynyttä. Kaksiviikkoista sahtia pidettiin yleensä parhaana. Sahtilahden nykyisellä puheenjohtajalla Pekka Niemelällä on humoristinen näkemys siitä, millaista sahdin pitää olla: ”Sitten on hyvä sahti, kun ei housut lähde puhtaaksi kahdellakaan pesulla… Leikki leikkinä, mutta todellisuudessa hyvä sahti ei käy vatsalle. Jos syö tummaa leipää jatkuvasti, sahti ei sekoita vatsaa. Mutta jos on tottunut syömään vain ranskanpullaa, se käy pakin päälle.” (ESS 14.5.10) ”Hyvä sahti on hyvää, mutta petollisen vahvaa.” (Niemelä ESS 14.5.10) Väkevä sahti saattoi tehdä tepposet, torkahtanutta talkoomiestä katsellen todettiin, että ryyppy on liian vähän, kaksi on liian paljon. (Suuronen 1969:75-76) Hautajaisolut oli niin tärkeä, että vanhuksilla oli varattuna paitsi valmis ruumisarkku myös olutmaltaat ja humalat omia hautajaisiaan varten. (Suuronen 1969:101) Sahtia liikaa nauttinut henkilö oli sahissa, ei juovuksissa, sanottiin Itä-Hämeessä. (Suuronen 1969:135) Entisaikojen suomalaisemännälle ei ollut minkäänlaisia tarjoiluongelmia: ”juhliksi sahtia” oli muuttumaton sääntö. Aito perinteinen tuote -suojauksen sahdille haki Suomen sahtiseura ry. Sahti on rekisteröity EU:n aito perinteinen tuote (APT) -rekisteriin, EU-nimisuojan se sai 26.4.2001. Muita suomalaisia nimisuojan saaneita tuotteita ovat kalakukko, karjalanpiirakka, Lapin puikula ja Kainuun rönttönen. (MMM Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa 2002) Nimisuojausjärjestelmissä suojausta ei koskaan myönnetä vain yhdelle yrittäjälle, vaan suojattua nimeä voivat käyttää kaikki yrittäjät, jotka toimivat suojauksen ehtojen mukaisesti, joko määritetyllä maantieteellisellä alueella tai APT:n tapauksessa rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti. ”Sahdissa maistuu suomalaisuuden juuret”, on arvostettu oluen tuntija ja kirjailija Michael Jackson sanonut. Jackson vieraili Suomessa usein mm. Lammin Sahdin Pekka Kääriäisen kutsumana. Sahdin lisäksi Jackson on päässyt nauttimaan savusaunan löylyistä. Perisuomalaista kerta kaikkiaan! Sahti maistuu muilla maillakin, Lammin sahti vie pieniä eriä sahtia esim. Yhdysvaltoihin. 5

6 Sahtia voi ostaa vain harvasta paikasta. Alko myy forssalaista Finlandia-sahtia ja Lammin sahtia. Lamminkin sahtia saa vain paikkakunnan omasta Alkosta. (HS 13.5.2010) Lahteen Olutravintola Metroon sahti rantautui 31.8.1996, jolloin ensimmäinen erä, kuusi litraa, oli tarjolla sahtikulttuuria jo tunteville ja myös uusille sahdinystäville. Metron ravintoloitsija Kari Kaksonen kertoo, että viikossa menee noin 30-40 litraa sahtia. Sahti on saanut uusia ystäviä mm. taideopiskelijoista. (Kaksonen 2010) Päijät-Hämeen suurin yksittäinen ohranjalostaja on Lahden Polttimo Oy. Se valmistaa maltaat myös sahdintekijöille. Lahden Polttimo työllistää välillisesti noin 1000 paikallista sopimusviljelijää. Mallastuksessa ohra muutetaan oluen- ja sahdinvalmistukseen sopivaksi. Prosessi koostuu kolmesta vaiheesta: liotuksesta, idätyksestä ja kuivauksesta. Valmis lopputuote on kullan- tai vaaleankeltainen, tasainen, isojyväinen mallas, joka ei sisällä mitään vieraita aineita. kala, Hartola, Hauho, Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Joutsa, Kärkölä, Lahti, Lammi, Nastola, Orimattila, Renko, Sysmä, Tuulos. Myös Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja etenkin Satakunnassa sahdinvalmistus on aktiivista. (Asplund, 1990) (Viljaklusteri-lehti 2010) Jotkut sahtilahtelaiset ovat kokeilleet myös maltaantekoa itse. Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat tärkeitä sahtimaakuntia. Eläviä sahtipitäjiä niissä ovat AsikSAHTILAHTI RY:N PERUSTAMINEN JA KYMMENEN TOIMINTAVUOTTA Yhdistyksen perustaminen Kesällä 2000 kutsuivat Kauko ”Kake” Saarinen ja Reijo ”Retsi” Nieminen lahtelaisia sahdinvalmistajia osallistumaan avoimeen sahdinvalmistuskilpailuun 18.6. Mukkulan kartanoravintolaan. Makuraadissa olisi mukana mm. ”valo-ääni-juoma-pyroteknikko ”Arto ”Arwi” Vuorinen. Kutsussa luvattiin, että tapahtumassa on vahvojen miesten kilpailulajeja ja kauniita naisia sekä myytävänä Lammin sahtia. Kisan voittaja lähtisi edustamaan Lahtea sahdinvalmistuksen SM-kisoihin Lammille 5.8.2000. Idea Sahtilahti ry:n perustamisesta syntyi Reijo Niemisen, Kauko Saarisen ja Arto Vuorisen päässä heidän järjestäessään näitä vuoden 2000 Lahden kaupungin sahtimestaruuskilpailuja. Lähtökohtana oli, että vastuuta ja tehtäviä voitaisiin jakaa, sahtikulttuuriperinnettä voitaisiin säilyttää ja jatkaa yhdessä ja nauttia sahtia mukavassa seurassa. 30 kutsukirjettä perustavaan kokoukseen lähetettiin sellaisille henkilöille, joiden tiedettiin harrastavan sahtia. KOKOUSKUTSU SAHDIN VALMISTAJILLE JA YSTÄVILLE SEKÄ ASIASTA KIINNOSTUNEILLE TERVETULOA PERINNEYHDISTYKSEN PERUSTAVAAN KOKOUKSEEN SUNNUNTAINA 27.08.2000 KLO 13.00 TAPANILAN HIIHTOMAJALLE Sahdinvalmistuksen perinneseuran perustaminen Lahteen antaa mahdollisuuden ja toimintavälineen paikallisen sahtikulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen nykyajassa. Rekisteröitynä yhdistyksenä voimme keskittyä keräämään perinnetietoa ja taitoa sekä esineistöä ja yhteisvoimin pyrkiä kohottamaan sahdin valmistuksen arvostusta perinnekulttuurin yhtenä merkittävänä osana. Kilpailutoiminta (pitäjänmestaruudet, SM ja MM-kisat) on kovin nuorta (noin 10 v) ja ehkä monien valmistajien vieroksumaa, mutta kehittämällä sitäkin myönteisessä hengessä voimme lisätä ja säilyttää sahdin moni-ilmeisyyttä ja makujen runsautta. Yhdistys yleensä kehittyy toiminnaltaan juuri siihen suuntaan, mihin jäsenet sen haluavat. Paikallisyhdistys voi halutessaan liittyä Suomen Sahtiseura ry:n jäseneksi ja uskon, että tulevaisuudessa Suomen Sahtiseura ry tulee olemaan paikallisyhdistysten ns. kattojärjestö. Isojoen kunnassa on jo olemassa Perinneyhdistys Kuurna ry ja siitä on huikean myönteisiä kokemuksia. Laitetaan Lahti sahdinvalmistuksen maailmankartalle. Pyydä kaikki asiasta kiinnostuneet ystäväsi mukaan! Soitelkaa nimiehdotuksia Tervetuloa maistamaan!!! Kauko ”Kake” Saarinen Reijo Nieminen 6

7 ”Noin seitsemän miestä saapui kukin omaa tietään Rautakankareen majalle Lahdessa. Joku oli lähettänyt kutsukirjeen ensitapaamiseen. Joukossa oli henkilö, joka oli saanut kirjeen toisella nimellä omaan osoitteeseensa. Hän kiinnostui aiheesta niin, että lähti tapaamaan kummaa joukkoa. Ja tekee sahtia ansiokkaasti edelleen.” (Käsiohjelmatyöryhmä) Yhdistyslain mukainen perustava kokous pidettiin Rautakankareen hiihtomajalla 27.8.2000. Perustajajäseninä olivat koolla: Kauko Saarinen, Reijo Nieminen, Marja Vuorinen, Arto Vuorinen, Timo Linna, Markku Mustonen, Harri Rummukainen, Niina Jäntti, Vilho Järvinen, Matti Järvinen, Mikko Varjonen, Rolf Wahroos-Komulainen, Pertti Elomaa, Marianne Mihailow. Vasemmalta lukien: Reijo Nieminen Niina Jäntti Marja Vuorinen Kake Saarinen Harri Rummukainen Timo Linna Markku Mustonen Edessä: Arto Vuorinen Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin halu tehdä tunnetuksi sahdinvalmistuksen perinteitä sekä selvittää sahdinvalmistuksessa käytettyjen työvälineiden vaiheita ja historiaa sekä edistää perinteisen sahtikulttuurin tuntemusta kotipaikkakunnalla. Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen nimi ja säännöt sekä valittiin hallitus, jonka toimikausi oli vuoden 2001 loppuun saakka. Sahtilahti-nimen yhdistykselle keksi Mikko Varjonen. Kokouksessa valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Kauko Saarinen, varapuheenjohtajaksi Arto Vuorinen, sihteeriksi Marianne Mihailow (nyk. Haapoja), rahastonhoitajaksi Markku Mustonen sekä hallituksen jäseniksi valittiin Reijo Nieminen, Marja Vuorinen ja Harri Rummukainen. Varajäseniksi valittiin Matti Järvinen ja Timo Linna. Tilintarkastajiksi tulivat Nina Jäntti ja Vilho Järvinen. Perustamiskirjan ovat 27.8.2000 allekirjoittaneet: Kauko Saarinen, Reijo Nieminen, Marja Vuorinen, Arto Vuorinen, Timo Linna, Markku Mustonen ja Harri Rummukainen. Perustamisilmoitus yhdistysrekisteriin saapui 8.9.2000. Yhdistysrekisteriin yhdistys hyväksyttiin 23.5.2001. 7

8 TOIMINNAN VUODET Ensimmäinen toimintavuosi 2000-2001 Ensimmäinen hallitus (ks. liite) kokoontui 11 kertaa. Sihteeri Marianne Mihailow ja jäsen Reijo Nieminen erosivat kesken toimikauden. Uutta sihteeriä ei hallitus löytänyt, ja siksi pöytäkirjoja ei saatu joka kokouksesta. Virallisia kokouksia ensimmäisenä toimintavuonna oli perustavan kokouksen lisäksi kevätkokous 9.3.2001 ja syyskokous 10.12.2001. Vuoden 2001 lopussa yhdistyksessä oli 31 maksanutta jäsentä. Vasemmalla Lammin Sahti Oikealla Hartolan sahtikrouvi Ensimmäisenä syksynä jo tehtiin tutustumis- ja nautintaretki Lammin Sahdin toimintatiloihin. Lahtelaisille tuore yhdistys näyttäytyi Lahdessa Padasjoen säästöpankin jouluikkunassa sahtiaiheella. Näyteikkunan toteuttajina olivat Reijo Nieminen ja Arto Vuorinen. Ensimmäisenä toimintavuonna 2000-2001 tapahtumia oli runsaasti. Tutustumisretkiä tehtiin (Lammin Sahti, Lahden Polttimo, Hartolan sahtikrouvi). Pitkäaikainen yhteistyö Lahden Rytmin Ystävät ry:n kanssa alkoi pilkkikilpailuilla Mukkulan rannassa. Kauko Saarinen edusti Sahtilahtea alusta asti. Toimintavuoden päätapahtuma oli 16.6. Sahtilauantai, jonka pääasia oli Lahden Sahtimestari 2001 -kilpailu Kalastuspuisto Vonkaleen tiloissa. Tapahtuma kiinnosti yleisöä kovasti. Lahden sahtimestaruuden voitti Jarmo Vallinen, toiseksi tuli Jouko Missonen ja kolmanneksi Kauko Saarinen. Sahtikisan ohessa oli myös juomalaulukilpailu, kaikenlaisilla juomalauluilla saattoi osallistua kilpaan ja säestäjäksi saattoi tempaista vaikka kepin. Tosin yhtään ei rohkaistunut kilpailemaan. Muuta oli mm. Kaken sahtikupin painon arviointi. Sahdin SM-kisoihin Mouhijärvelle tehtiin bussimatka. Sahtia perinteisesti -kurssi järjestettiin yhdessä Työväenopiston kanssa. Opettajina olivat Kauko Saarinen ja Matti Järvinen. Osallistujia oli 15. Pikkujoulut vietettiin Mon Cherissä (2000) ja Ravintola Tirrassa (2001). Pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen Marja Rantanen tuli mukaan jo tässä vaiheessa. Reijo Nieminen Marja Rantanen 8

9 Toinen toimintavuosi 2002 Toisena toimintavuonna toiminta perustui edellisen vuoden tapahtumiin. Hallitus valittiin 10.2.2002 (ks. liite), ja se kokoontui yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana jatkoi Kauko Saarinen, Matti Järvinen oli varapuheenjohtaja ja Markku Mustonen sihteeri. Sääntömääräisiä kokouksia olivat kevät- ja syyskokoukset. Jäsenistön määrä vuoden lopussa oli 32 henkeä. Vapaan tavan sahtikilpailu 7.4.2002 oli sekä leikkimielinen kilpailu jäsenille että opetustapahtuma sahtikisojen tuomaritoiminnasta. Vilho Järvisen sahti voitti, toiseksi tuli Kauko Saarisen ja kolmanneksi Matti Järvisen sahti. Yhdistyksen ja Rytmin Ystävien pilkkikilpailu järjestettiin 10.3. Kari Kaksonen haastattelee Matti Järvistä Päätapahtuma edellisen vuoden tapaan 8.6. oli Lahden sahtimestaruuskilpailu Olutravintola Metron terassilla. Tuomareiksi oli kutsuttu mm. Marja Vuorinen, Jouko Heinonen, Aarne Puumala, V-M Tuokkuri, Hannu Kilpeläinen ja Anneli Tyrväinen. Mestaruuden vei Matti Järvinen, toiseksi tuli Markku Mustonen ja kolmanneksi Kyösti Viitala. Tapahtuma kiinnosti yleisöä ja sai huomiota tiedotusvälineissä. Matti Järvinen edusti Lahtea Sahdin SM-kisoissa Hollolan Hirvessä.10.8. SM-kilpailun tuomareita Hollolan Hirvessä, etualalla Marja Vuorinen Pikkujoulut vietettiin Tuliliemen tiloissa. Pekka Niemelä oli tällöin ensi kertaa mukana. Yhteistoiminta Metron olutseura Befun kanssa alkoi. 9

10 Kolmas toimintavuosi 2003 Uusi hallitus (ks.liite) valittiin, ja puheenjohtajana jatkoi Kauko Saarinen. Harri Huittinen oli varapuheenjohtaja ja Markku Mustonen sihteeri. Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Sääntömääräisiä kokouksia olivat kevätkokous ja syyskokous. Jäsenistön määrä vuoden lopussa oli 42. Totuttuun tapaan oli pilkkikisat Ryry ry:n kanssa 22.3. Vapaan sahdin jäsentenväliset kisat pidettiin 2.4. Sahtivaari Kauko Saarinen vei mämmisahdillaan ja perinteisellä sahdillaan ensimmäisen ja toisen sijan, oluthiivasahdillaan kolmanneksi tuli Antero Nurro. Lahden sahtimestaruuskisat pidettiin 7.6. Huonon sään vuoksi kilpailu pidettiin sisätiloissa Risa Robelissa. Yleisöäkin oli niukanlaisesti. Lahden sahtimestariksi leivottiin Juha Kojonen. Jaetulle toiselle sijalle tulivat Markku Mustonen, Antero Nurro, Kauko Saarinen ja Seppo Mäkelä. Neljänneksi tuli Markku Söyrilä. Tuomareina toimivat Sakari Halme, Hannu Kilpeläinen, Aarne Puumala, Väinö Pässilä, Juha Sihvonen, Anneli Tyrväinen, Marja Vuorinen sekä Lahden Polttimon edustaja. Tutustumisretki tehtiin Lammin Sahdin tuotantotiloihin ja Helsinkiin yhdessä Metron olutseura Befun kanssa. Luopioisiin matkattiin sahdin SM-kisoihin. Retki Lammin Sahdin tiloihin… ... ja Helsinkiin Befun kanssa Sahtia tehtiin tunnetuksi Sahtitapahtumassa Vonkaleen kalastuspuistossa 5.-6.7. ja opetustapahtumassa Pekka Niemelän autotallissa 20.9. Kiinnostunutta yleisöä oli paljon mukana. Pikkujoulu pidettiin perinteiseen tapaan syyskokouksen jälkeen. 1 0

11 Neljäs toimintavuosi 2004 Puheenjohtajana jatkoi edelleen Kauko Saarinen. Varapuheenjohtajan tehtävää hoiti Harri Huittinen ja sihteerinä toimi Matti Laaksonen. Hallitus (ks. liite) kokoontui 10 kertaa. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 45. Tammikuussa Olutravintola Metrossa oli Vanhojen Mestareiden ilta, jossa Matti ja Vilho Järvinen kertoivat sahdintekokokemuksistaan. Pilkkikisassa Ryryn kanssa maaliskuussa oli 20 kilpailijaa ja tapahtumaa seurasi runsas yleisömäärä. Tutustumisretki tehtiin huhtikuussa Teerenpeli-panimoon, jossa tutustuttiin oluen ja viskin valmistukseen. Toukokuussa Hollolan Hirvi oli tutustumiskohteena. Ja aiheena tietysti oli sahti ja sahdin valmistus. Sahtikilpailuja oli kaksi: jäsenten välinen kisa 3.5., jonka voitti Pekka Niemelän sahti, toisena Kauko Saarisen ja kolmantena Matti Järvisen sahti. Lahden sahtimestaruuskisat vietiin läpi 12.6. Tunnelma sahtiteltassa oli tiivis, vaikka satoi kaatamalla. Kisan voitti Matti Järvinen, toisena Juha Kojonen ja kolmantena Kauko Saarinen. Tuomareina toimivat Hannu Jalkanen, Kaisa Jokinen, Kari Kaksonen, Hannu Kilpeläinen, Liisa Ojala, Väinö Pässilä ja Juha Sihvonen. Juha Kojonen tuomarinaan Pekka Niemelä edusti Lahtea Honkajoen SM-kisoissa, johon sahtilahtelaiset matkasivat kymmenen hengen voimin. Tulos oli jaettu seitsemäs tila. Muita tapahtumia olivat Sahtivaarin 60-vuotisjuhlat 21.8. Sahtikurssi pidettiin Pekka Niemelän autotallissa 18.9. Tämän kurssin tuotteita maisteltiin 8.10. Metrossa suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa 15.11. Vuoden loppuhuipennuksena järjestettiin pikkujoulut 4.12. Puheenjohtaja totesi, että toiminta on ollut aktiivista. Suomen sahtiseuralle osoitettiin pyyntö tammikuussa 2004, että Sahdinvalmistuksen SMkisat saataisiin Lahteen Sahtilahden 5-vuotisen toiminnan ja Lahden kaupungin 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kisat oli kuitenkin jo myönnetty Kärkölän järjestettäväksi. 1 1

12 Viides toimintavuosi 2005 Puheenjohtajana toimi edelleen Kauko Saarinen, varapuheenjohtaja oli Pekka Niemelä ja sihteeri Matti Laaksonen. Hallitus (ks. liite) kokoontui 12 kertaa. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 48. Toimintaa riitti. Heti 25.1. Olutravintola Metrossa teemana oli sahdin ja oluen kotivalmistus. Asiasta kertoivat Seppo Mäkelä (sahti) ja Hannu Kilpeläinen (olut). Tutustumis- ja muita retkiä järjestettiin useita: helmikuussa 28.2. jäsenet tekivät laivaretken Tukholmaan hallituksen varajäsenen Risto Sallisen järjestämänä. Gabriella -laivan keittiöhenkilökunta sai tutustua sahtiin. Matkalla käytiin Tukholman viinamuseossa ja laivalla saatiin koulutusta viskistä. Elokuussa kävi kutsu Kuhmoisiin Sahtiseura Perakon vieraaksi. Vasemmalla Kake ja Hukka sahtikassit viemisinään Oikealla Perakon vieraina 17.3. oli vuorossa tutustumisretki Teerenpelin olut- ja viskipanimoon. Toukokuussa oltiin mukana Olutravintola Metron olutseura Befun retkellä Turussa, jolloin tutustuttiin erikoisoluihin Turun lukuisissa olut- ja panimoravintoloissa. Puutorin vessa Vessajono aluillaan Lääkkeet mukaan Apteekin hyllyltä 1 2

13 Pilkkikisa Rytminystävien kanssa järjestettiin jokavuotiseen tapaan maaliskuussa. Sahtikisoja järjestettiin: 16.4. oli vapaan tavan MM-kilpailu, jolloin kilpailija voi kokeilla erilaisia mausteita, käyttämistapoja ja eri valmistustapoja. Kilpailua seuraava yleisö opetteli tuomaritoimintaa. Kauko Saarinen voitti, toiseksi tuli Pekka Niemelä ja kolmanneksi Seppo Mäkelä. Tuomarit valmiina Voittaja Matti Laaksonen Suuret oluet – pienet panimot -tapahtuman yhteydessä järjestettiin 16.7. sahdinvalmistuksen Lahden mestaruuskilpailu. Matti Laaksosesta leivottiin sahtimestari, Eija Heikkilä tuli kakkoseksi ja Seppo Mäkelä kolmanneksi. Tuomareina toimivat Marja Vuorinen, Anneli Tyrväinen, Matti Turpeinen, Arvi Vuorinen, Hannu Kilpeläinen ja Hannu Jalkanen. Matti Laaksonen edusti Lahtea sahdinvalmistuksen SM-kisoissa Kärkölässä. Tuomarina oli Ilkka Taitto. Matti Laaksosen sahti sijoittui jaetulle 7. sijalle. Ilkka Taitto jututtaa Renkomäen marttoja Panttipiste Suuret oluet – pienet panimot -tapahtumassa sahtilahtelaiset hoitelivat olutlasien panttihomman. Tapahtumassa avustamassa olleille talkoolaisille järjestettiin saunailta 9.9. Tässä tilaisuudessa luotiin sahtivaari-tunnustuspalkinto, jonka Kauko Saarisen perustama sahtivaari-diktatoriaatti jakaa sahtikulttuuria edistäneelle henkilölle. Sahtivaari n:o 1 on Kauko Saarinen ja Sahtivaari n:o 2 olutravintola Metron omistaja Kari Kaksonen. 1 3

14 Muita tapahtumia: 20.8. Yhdistys osallistui Lahden 100-vuotisjuhlaan kulkueena kyltein ”Sahtilahti ry” ja ”Sahdilla satavuotiaaksi”. Kulkueessa sahtilahtelaiset ”työntelivät Olinien poikaa mallassäkin päällä maitokärryissä”. Kadun varsilla ollut yleisö hurrasi ja antoi aplodeja. Satamassa juhlapaikalla oli Pekka Niemelän sahdintekonäytös, jota kävi seuraamassa runsas joukko kiinnostuneita. Vanhat mestarit -keskusteluilta järjestettiin 3.11. Olutravintola Metrossa. Marja Vuorinen piti alustuksen sahtiasiasta keskustelun pohjaksi. 5.11. Pekka Niemelä järjesti sahtikurssin autotallissaan Karjalankadulla. Kolme innokasta opiskelijaa suoritti kurssin. Pikkujoulua vietettiin 5.12. Ohjelmassa oli yhdistyksen ensimmäisen tietokilpailu, jonka voitti Jouko Hukkanen ja sai Tietäjä iänikuinen -kiertopalkinnon. Toiseksi tuli Jorma Lahdensuo ja kolmanneksi Aija Finne. Yhdistykselle hyväksyttiin Virve Pietilän suunnittelema logo. Jouko Haahtela ja Risto Sallinen Piipa Korpela Logolla varustetut T-paidat tulivat myyntiin. Yhdistystä esittelevät nettisivut saatiin valtakunnalliseen sahtiverkkoon (www.sahti.org). Tiedotusvälineissä oli runsaasti yhdistyksestä kertovaa tietoa. Syyskokouksessa 5.12. valittiin seuraavalle vuodelle uusi hallitus, ja alusta asti yhdistystä luotsannut puheenjohtaja Kauko Saarinen luopui tehtävästä, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Taitto. 1 4

15 Kuudes toimintavuosi 2006 Puheenjohtajana toimi ensimmäistä kauttaan Ilkka Taitto. Varapuheenjohtaja oli Pekka Niemelä ja sihteeri Matti Laaksonen. Hallitus (ks. liite) kokoontui 10 kertaa. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 38. Toimintaa oli vuoden mittaan monenlaista. Tammikuussa 14.1. oli koko perheen tapahtuma hiihtomuseolla, maaliskuussa 25.3. vietettiin ulkoilupäivää pilkkikilpailujen merkeissä. Huhtikuussa 8.4. oli vuorossa vapaan tavan sahtikilpailu, jonka voitti Kuhmoisten Perakon Anne Tanhula. Vasemmalla pilkkikisa ohi ja palkintoja odotellaan Oikealla pukukilpailun voittaja? - munamies mallia 2006 Matkalla Keppana-kellariin: Jorma, Kake, Risto Mustialan panimokoulu Finlandia - Sahti ulkoa ja sisältä Huhtikuussa (22.4.) tehtiin myös retket Keppana-kellariin, Mustialan panimokouluun ja Finlandia-sahdin tuotantotiloihin yhdessä Befun kanssa. 22.-27.5 yhdistys osallistui Olutravintola Metron sahtiviikkoon, jolloin tuotteita oli saatu neljältä kaupalliselta valmistajalta. Pekka Niemelä järjesti sahdinvalmistusnäytöksen. 1 5

16 Heinäkuussa (1.7.) yhdistyksen jäsen Juha Sihvonen kutsui sahtilahtelaisia purjehtimaan veneellään Helsingin edustalla. Heinäkuussa (7.-9.7.) oli Lahden Satamassa Suuret olut Pienet panimot -tapahtuma, jossa yhdistys hoiteli tuoppipanttijärjestelyt ja tuoppien pesun. 8.7. pidetyn Lahden sahtimestaruuskilpailun voittaja oli Pekka Niemelä, toiseksi tuli Matti Laaksonen ja kolmanneksi Matti Järvinen. Tuomareiksi oli kutsuttu Sakari Halme, Heikki Mantere, Pekka Miettinen, Jouko Skinnari ja Matti Turpeinen. Lahden sahtimestaruuskilpailun tuomarit Ikaalisten SM-kilpailuyleisöä 5.8. oli Ikaalisissa sahdinvalmistuksen SM-kilpailut, joissa Lahtea edusti Pekka Niemelä sijoittuen toiseksi. Niemelän tuomarina oli Mikko Lindfors. Kannustusjoukkona oli mukana yhdistyksen jäseniä ja ulkopuolisia harrastajia. 7.10. retkeiltiin maakunnassa kohteina Vesivehmaan lentokenttä ja sotilasilmailumuseo, Vääksyn vesimyllymuseo ja kotiseutumuseo Asikkalan kirkolla. Marraskuussa (4.11.) Pekka Niemelä järjesti jo perinteeksi muodostuneen sahdinvalmistuskurssinsa. Marraskuussa (13.11.) oli myös jäsenilta Metrossa, jossa agrologi Mikko Stauffer Orrilan kartanosta Villähteeltä esitelmöi ohranviljelystä EU-Suomessa. Pikkujoulut ja sääntömääräinen syyskokous päättivät toimintavuoden. Pikkujoulujen yhteydessä julkistettiin Sahtilahden rintamerkki. Ensimmäiset herasjuomari- kunnianimen saajat nimettiin ja heille luovutettiin rintamerkit. Herasjuomari-kunnianimen on ideoinut hollolainen Rauno Lampinen, joka sai kunnian olla ensimmäinen herasjuomari. Muut kunnianimen saajat olivat Matti Järvinen, Vilho Järvinen, Kauko Saarinen ja Marja Vuorinen. Rauno Lampinen – herasjuomari numero 1 Sahtilahti -pinssi Tietäjä iänikuinen Tietokilpailun voitti Kimmo Hurri, ja hän sai Tietäjä iänikuinen -kiertopalkinnon, joka sijoitettiin Olutravintola Metron seinälle. Kauko Saarinen edusti yhdistystä Suomen Sahtiseuran hallituksessa. Yhdistys ei näkynyt tiedotusvälineissä kovin hyvin ja mm. paikallisen sahtimestaruuskilpailun tuloksia ei julkistettu Etelä-Suomen Sanomissa. 1 6

17 Seitsemäs toimintavuosi 2007 Ilkka Taiton puheenjohtajuus jatkui. Varapuheenjohtaja oli Pekka Niemelä ja sihteeri Matti Laaksonen. Hallitus (ks. liite) kokoontui kahdeksan kertaa. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 44. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin 24.2. ja 1.12. 17.3. järjestettiin Ryryn kanssa Mukkulan rannassa Rokki-pilkki, jonka tulokset on jäänyt kirjaamatta muistiin. Paikalla oli runsaasti rytminystäviä, sahtilahtelaisia mukana vain muutama, mutta tunnelma rantakahvilassa sitäkin korkeammalla. Ilma oli sateinen eikä lumesta ollut tietoakaan. Pilkkikilpailun palkintojen jako Toukokuun perinteisellä sahtiviikolla 16.-19.5. saatiin nauttia neljän kaupallisen valmistajan tuotteita Olutravintola Metrossa. Vuosittainen päätapahtuma oli jälleen Lahden sahtimestaruuskilpailut, jossa oli yhdeksän kilpailijaa. Voiton vei Pekka Niemelän sahti. Tuomareina toimivat Heimo Tiilikainen, Liisa Ojala, Harri Syrjälä, Kaija Halme, Jouko Hakala, Kari Kaksonen. Pekka Niemelä lähti edustamaan Lahtea Suomen Sahtiseuran järjestämissä sahdin SM-kisoissa Luhangassa 4.8. ja selviytyi neljänneksi. Kilpailijoita oli 30. Syyskokouksessa 1.12. päätettiin jatkaa Ilkka Taiton puheenjohtajuutta seuraavalle vuodelle. Uusi hallitus valittiin. Tässä syyskokouksessa nimettiin herasjuomariksi n:o 6 Jouko Haahtela. 1 7

18 Kahdeksas toimintavuosi 2008 Ilkka Taitto toimi edelleen puheenjohtajana, varapuheenjohtaja oli Pekka Niemelä ja sihteerinä aloitti Aija Finne. Vuoden lopussa jäseniä oli 45. Hallitus (ks. liite) kokoontui seitsemän kertaa. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin. Perinteiseen tapaan toiminta alkoi pilkkikilpailuilla Ryryn kanssa 8.3. Tällä kertaa voittajat olivat sahtilahtelaisia, miesten sarjan voitti Mikko Varjonen ja naisten sarjan Liisa Ojala, jotka ovat olleet mukana useita kertoja. Sahtikilpailujen sarjan aloitti vapaan tavan kilpailu 15.3. kevätkokouksen jälkeen. Kisassa oli viisi osallistujaa seitsemällä sahdilla. Pekka Niemelä saavutti ensimmäisen ja toisen sijan, Anne Tanhula tuli kolmanneksi. Pilkkikilpailun kiertopalkinto Kuhmoisten Perakko oli kutsunut kylään 19.4. Kylmässä kevätsäässä lämmiteltiin sahdin ja pelien voimalla. Ilkka Taitto ja Anne Tanhula Anne ja Kake mielipiteen vaihdossa Risto mölkkyilee Sahtiviikko oli vuorossa 14.-17.5. olutravintola Metrossa. Kaupallisia sahteja oli tarjolla kolmelta valmistajalta (Finlandia Sahti, Joutsan sahti ja Lammin sahti). Pekka Niemelä järjesti jälleen sahdintekonäytöksen. Retkeilyäkin harrastettiin yhdessä Hollolan oluenystävien, Holyn, kanssa. 24.5. Tutustuttiin Saimaan panimoon Lappeenrannassa sekä ahmittiin Lemillä särää. Pekka Niemelän mukaan tarjolla oli ”vierasta miestä ja naapurin rouvaa”! Lemin särää maistelemessa mm. Peke, Leena, Vasemmalta Satu, Jorma, Aija, Laura ja Filip naapurin rouvaa ei kuvassa näy 1 8

19 Kesän keskeinen tapahtuma oli Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma 3.-5.7. Lahden matkustajasatamassa. Sahtilahden porukka huolehti tuoppien panteista ja pesuista. Perjantai-illan sää suosi janoista yleisöä ja myös Sahtilahden arpakauppiaita. Tuomaristo Mestari Matti Järvinen Lahden sahtimestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 5.7. Yhdeksän kilpailijan sahteja tuomaroivat Anne Tanhula, Filip Ginter, Jouko Kuuseva, J T Laakso, Hannu Kilpeläinen, Mikko Stauffer ja Liisa Ojala. Mukana kisassa oli myös ulkopaikkakuntalaisia, jotka olivat tuomareiden mielestä tehneet kolme parasta sahtia. Siitä huolimatta Lahden sahtimestariksi leivottiin Matti Järvinen, joka nyt sai kolmannen mestaruutensa. Toiseksi tuli Toivo Vihervaara ja kolmanneksi Jouko Hurme. Lahden sahtimestari 2008 Matti Järvinen sai myös Sahtivaari-arvonimen ja ylleen sahtivaaripaidan n:o 3. Pekka Niemelästä tuli myös Sahtivaari numerolla 4. Herasjuomari-arvonimi n:o 7 annettiin Lammin Sahdin Pekka Kääriäiselle. Matti Järvinen lähti edustamaan Lahtea sahdinvalmistuksen SM-kisoihin Kuhmoisiin 9.8. ja sijoittui jaetulle 7. sijalle. Tuomarina hänellä oli Liisa Ojala. Kilpailijoita oli 37 kunnasta. Järjestävän seuran, Perakon ja myös Sahtilahden jäsen Anne Tanhula sai Sahtivaari-arvonimen n:o 5. Jäsenillassa Olutravintola Metrossa 4.9. muisteltiin edesmennyttä hallituksen jäsentä Risto Sallista. Tietäjä iänikuinen -kilpailun voitti Kimmo Hurri, joka sai pokaaliin nimensä uudemman kerran. Toiseksi tuli Jorma Lahdensuo ja kolmanneksi Aija Finne. Lammin Pekka herasjuomari nro 7 Pekka Niemelän sahdintekokurssi oli 18.10. Pekan mukaan tuli juotavan hyviä sahteja. ”Hyvä oli opettaja, mutta hyviä olivat oppilaatkin.” Pikkujouluissa pääsivät juhlijat maistelemaan tuloksia. Pirjo Korpelan taitavasti toteuttaman ”TosiTV-shown” välityksellä ulkopuolisetkin pääsivät netin kautta reaaliajassa seuraamaan sahdinvalmistusta. Lahren Pekka ”sahtihuuruissa” 1 9

20 Sääntömääräisessä syyskokouksessa 22.11. käännettiin toiminnassa uusi lehti, kun uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pekka Niemelä. Myös uusi hallitus valittiin. Kokouksessa päätettiin myös anoa Lahteen sahdinvalmistuksen SM-kisoja 2010, jolloin Sahtilahti saavuttaa 10 vuoden iän. Pikkujouluja juhlittiin syyskokouksen jälkeen. Sahtitietoutta saatiin levitetyksi radion ja lehtihaastattelujen välityksellä. ILKKA TAITTO - Eteenpäin perinnejuoman viitoittamalla tiellä Ilkka Taitto toimi Sahtilahti ry:n puheenjohtajana vuosina 2006-2008. ”Miten voi intohimoisesti rakastaa sellaista, jota suuri osa ihmisistä ei salli koskea huuliaan? Ensi kokemukseni sahdista oli masentava ja tuntikausien fyysisen työn aiheuttaja. Imelä haju leijaili ympärilläni miltei koko kesäisen päivän ja vannotin itselleni, että tämmöistä tököttiä ei sitten minulle kukaan koskaan tule tarjoamaan. Sattui nimittäin niin, mahtoiko olla vuosi 1971 tai 1972, että isäni oli aivan uudella autollaan lähtenyt noutamaan sahtitilaustaan eräältä Nastolan emännältä. Asiaan kuului, että tuote oli valmiiksi käytettyä viileässä maitokellarissa. Paljoakaan ajattelematta isäni oli laittanut sahdin 11 litran maitopääläriin, tiivistänyt kannen voipaperilla ja nostanut päälärin edelleen repsikan puolen jalkatilaan. Mitään tukea hän astialle ei suonut. Noh. Lähti sitten ajelemaan kotia päin, oletettavasti silmät ilosta kiiltäen ja makuhermot juomaa huutaen. Ymmärrettävästi reipasta vauhtia ajaen hän lähestyi erästä Lahti – Heinola -radan tasoristeystä Hiekkanummessa, mutta ei per…, juna tulee! Ei muuta kuin liinat kiinni! Sillä seurauksella, että pääläri meni nurin ja sahdit auton lattialle - sen tuliterän auton lattiamatolle. Isäni yritti talvisotamaisella viivytystaistelulla pelastaa arvokasta juomaa, mutta mitä muuta siitä nyt enää pystyi tekemään kuin kiroilemaan. Kotiin tultuaan hän vihaisin askelin kämäsi sisään eikä juuri puhunut mitään. Sanoi kuitenkin: ”Poika! Mee puhistaa se perkeleen autonlattia!” Enhän minä voinut tietää, mitä oli tapahtunut. Tilannetta pahensi ankarasti, kun kysyin isältäni, saanko sitten hieman rahaa, että pääsisin kaupungille. Jo juma, kun näin mitä oli tapahtunut! Tuumasin, että jaahas, tänään ei ole mitään asiaa tyttöjä katteleen. Ei muuta kun irrottamaan penkkiä, listoja ja auton kangasmattoa, ja sitten pesuhommiin. Kas tuolloin, juuri tuolloin, minusta oli kasvamassa perinnejuoman halveksija. Mutta. Aika saa aikaan muutoksia. Vastoin käsityksiäni isäni nimittäin oli tuttu näky tuossa mainitussa maitokellarissa. Ja sattui sitten niin, että joukko sukulaismiehiä nautiskeli puutarhassamme tuota kirottua nestettä. Minut kutsuttiin mukaan turisemaan jostain, en muista mistä. Äijät polttivat piippua, törisivät ja rötisivät. Ja pianhan minulle pahaa aavistamattomalle kaadettiin tuon saman emännän tekemää sahtia. Estelin. Mutta maistoin. Voi saamari, että kolahti! Onko tämä muka sahtia! Eihän tämä ole mitään juomaa, tämähän on ihanaa musiikkia. Yhtaikaa tanssiin pakottava rock’n roll, älyn rajoja koetteleva Mozart, kaihoa tihkuva kansanlaulu, soljuva gregoriaaninen sävelmä ja jylhä sotilasmarssi. Se autonlattian puhdistuksen syvempi olemus alkoi siis valjeta. Noista ajoista lähtien kroppani lävitse on virrannut varmaankin yksi lästi (miltei 3000 litraa) tuota mainiota perinnejuomaa. On oikein hyvä käyttää tässä yhteydessä termiä ”lästi”, koska sitä mittayksikköä sovellettiin, kun Ruotsin kuninkaankamariin tilattiin Suomesta olutta 1500-luvulla. ”Finskt, det bättre öl”, kuten tuon ajan tilikirjoissa lukee. Juuri tänään (25. helmikuuta 2011) koin tuskaa, kun jouduin viemään parhaan sahtipönikkäni varastoon. Käyttöä sille on viime kuukausina ollut näet perin vähän täällä Korson kulmilla. Komea 20 litran pönikkä nyt tyhjän panttina. Mikä häpeä minulle! Mutta ei hätää! Täälläkin työskentelen tämän kallisarvoisen juomaperinteen hyväksi niin, että keskustelukumppanini ei edes huomaa, että nyt häntä viedään ns. parempien juomien pariin. Suggeroidaan siis. Tienviittana ei yksinomaisesti ole juoman upea historia vaan … aivan oikein. Maku! Siis lisää huulia sahtituopin reunaan. Se on päämääräni.” 2 0

21 Yhdeksäs toimintavuosi 2009 Yhdistyksen puheenjohtajana aloitti Pekka Niemelä, varapuheenjohtajana Mikko Varjonen, sihteerinä Aija Finne. Jäseniä oli vuoden lopussa 40. Hallitus (ks.liite) kokoontui kymmenen kertaa. Kevät- ja syyskokoukset pidettiin. Gabriella-laivalla: Inkeri, Sirpa ja Päivi Jokke, Marja ja Kari Vuoden toiminta alkoi arvokkaasti, kun perjantaina 13.2. Tukholmaan lähti 13 sahtilahtelaista Vikingin Gabriella -laivalla. Sahtia vietiin maistiaisiksi laivan henkilökunnalle ja yöllä käytiin kannella laskemassa mereen muistokukat yhdistyksen hallituksen jäsenen, edesmenneen Riston muistolle. 15.2. palattiin kotisatamaan lievässä laitamyötäisessä. Perinteinen pilkkikisa Rytmin ystävien kanssa oli vuorossa 28.2. Mukkulan rannassa. Kauko Saarinen hoiti järjestelyt vanhaan tapaan jo 11. kerran. Kisaan osallistui seitsemän pilkkijää ja miestensarjan voitti sahtilahtelaisista Jorma Lahdensuo ja kolmanneksi tuli kuudetta kertaa mukana ollut Mikko Varjonen. Naistensarjan kahdesta osanottajasta voittajaksi ylsi Aija Finne saaden jopa kalojakin. Kulttuuriakin harrastettiin, kun yhdeksän hengen voimin 21.3. tehtiin teatteri- ja Olviretki Schleusingeniin Lahden kaupunginteatterissa. Näytelmä herätti ristiriitaisia tunteita: joku tykkäsi, joku nukahti puolivälissä. Teatterista riennettiin omalle retkelle Lahden kaupungille: Pekan tallin kautta koukattiin useamman suljetun oven jälkeen Teerenpeliin, jonne tuli myös suoraan teatterinäytöksestä kaksi ”vanhaa kenraalia” näyttelijät Iikka Forss ja Jari-Pekka Rautiainen. Mielenkiintoisen rupattelun jälkeen osa porukasta jatkoi vielä Metroon, jossa juttu jatkui. 4.4. pidetyssä kevätkokouksessa hyväksyttiin Sahtilahti ry:n sääntömuutosehdotus lähetettäväksi Patentti- ja rekisterihallitukseen. Kevätkokouksen jälkeen pidettiin jäsenten välinen vapaan tavan sahtikilpailu. Kilpailusahteja oli arvioitavina peräti 12. Voittajaksi selviytyi Anne Tanhula, Pekka Niemelä saavutti toisen ja kolmannen sijan. Mikko, Marja, Pekka ja Anne kilpailun ratkettua 2 1

22 Perinteeksi muodostunut sahtiviikko järjestettiin 20.-23.5. Olutravintola Metrossa, jossa oli myynnissä neljän kaupallisen valmistajan sahtia (Finlandia Sahti, Joutsan sahti, Lammin sahti ja Kartanon Sahti). 21.5. tehtiin historiaa, kun sahtiviikon ohjelmassa oli ensimmäinen Lahden avoin kilpailu perinteisellä tavalla valmistetulle sahdille. Neljä osanottajaa oli innostunut perinnesahdista. Voittaja oli Jan Cuypers, toinen Pekka Niemelä, kolmas Anne Tanhula ja neljäs Pirjo Korpela. Vasemmalla Mikko Varjonen esittelee kilpailun kiertopalkinnon, jonka on valmistanut ja lahjoittanut Matti Järvinen. Oikealla on iloisesti yllättynyt voittaja Jan Cuypers. Sahtiviikon myös jo perinteeksi muodostunutta ohjelmaa oli 23.5. Pekka Niemelän järjestämä sahdintekonäytös. Yleisöä kävi paikan päällä mukavasti ja netin kautta Pirjo Korpela välitti päivän mittaan sahdinteon vaiheita laajemmallekin yleisölle. Teatteriretki oli jälleen vuorossa 24.6., kun Kauko Saarinen järjesti mahdollisuuden tutustua Lahden Pesäkalliolla Pikku Pietarin piha -näytelmän kulisseihin. Pieni joukko nautti ennakkonäytöksestä aurinkoisessa kesäillassa ja tauolla tietenkin sahtia. 2 2

23 Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma oli kuluneena vuonna nelipäiväinen, 2.-5.7. Lahden matkustajasatamassa. Sahtilahtelaiset toimivat jälleen tutulla paikalla sisääntulossa lasien jakajana ja panttimaksujen kerääjänä ja palauttajana. Lahden sahtimestaruuskilpailut järjestettiin lauantaina 4.7. Tuomareina toimivat eri olutseurojen edustajat: Filip Ginter (Sahtilahti), Elena Johansson (POS), Hannu Jalkanen (Oluttyypit), Kari Kaksonen (Befu) ja Voitto Valovaara (HOLY). Tällä kertaa kilpailuun sai osallistua vain lahtelaisia ja kilpailijoita oli 8. Lahden sahtimestaruuden voitti kolmannen kerran Pekka Niemelä. Toiseksi tuli Liisa Ojala ja kolmanneksi Toivo Vihervaara. Päivän aikana luovutettiin Hollolan Hirven Ilkka Sipilälle herasjuomari -kunnianimi n:o 8. Tuomarit: Oluttyypit, SL, Befu, HOLY, POS Kilpailijoita: Pekka, Jan, Topi, Jokke, Piipa, Liisa Vasemmalla mitalikolmikko Oikealla Ilkka Sipilä herasjuomari nro 8 Sahdinvalmistuksen SM-kilpailuihin Kankaanpäähän 8.8. matkasi kymmenkunta kannustajaa. Lahtelaisia kilpailussa edusti Pekka Niemelä ja tuomariksi Lahdesta lähti Kaija Halme. Olavi Viheroja Hämeenkyröstä voitti Suomen mestaruuden, Pekka Niemelä selviytyi hienosti viidenneksi. Kilpailijoita oli mukana 30 sahtipitäjästä. Tuomarina Kaija Halme Palkintojen jako, Pekka viides 2 3

24 Seitsemän sahtilahtelaista osallistui Hollolan Hirven Oktoberfestiin 10.10. Mukaan tuli myös neljä sahtipäätä. Pekka Niemelän perinteinen sahtikurssi oli 24.10. Kaksi opiskelijaa vihkiytyi sahdin saloihin. Pirjo Korpela järjesti taas piuhat ja kamerat kohdalleen, ja sahdinteon vaiheita pystyttiin seuraamaan jälleen netistä. Nettivierailuja sivulle oli tällä kertaa lauantaina ja sunnuntaina lähes 150. Yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa noudatettiin Patentti- ja rekisterihallituksen 21.9.09 hyväksymiä uusia sääntöjä, joten vuoden 2010 hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat valittiin uusien sääntöjen mukaan kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pekka Niemelä. Hallitukseen valittiin maksimimäärä: 6 varsinaista jäsentä +2 varajäsentä. Pikkujoulut alkoivat välittömästi syyskokouksen jälkeen. Osallistujia oli yhtä paljon kuin kokouksessakin eli 24. Kalenterin oikovedos tarkastelun alla Kokousväki tarkkana Seppo Laine pesee kätensä Sahtikalenterin tekemisestä Kari ja Mafla – eniten halauksia illan aikana 2 4

25 Illan odotetuin vieras: Joulupukki lahjoineen Ilta jatkui Metrossa Vielä ennen yhdeksännen toimintavuoden päättymistä pidettiin jäsenilta 18.12. olutravintola Metrossa. Tällöin julkistettiin vastavalmistunut sahtikalenteri vuodelle 2010. Puheenjohtaja Pekka Niemelä edusti Lahtea Suomen Sahtiseuran hallituksessa vuonna 2009. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin myös sahtiverkon nettisivuilla ja tapahtumia välitettiin netin kautta suuremmalle yleisölle. Vuoden aikana kaksi vanhaa sahtimiestä, perustajajäseniin kuulunut Vilho Järvinen ja pitkäaikainen jäsen Mauno Onttonen siirtyivät manan majoille. Vilho Järvisen poika lahjoitti isänsä sahtikuurnan Sahtilahti ry:lle. Kuurna on säilössä Pekka Niemelän tallissa, ja yhdistyksen jäsenet voivat lainata sitä sahdinvalmistukseen. Vuoden päätteeksi hallitus totesi, että jäsenten osallistuminen tapahtumiin voisi olla aktiivisempaa samoin kuin talkootyöhön pitäisi saada useampia osallistujia, jotta työ ei kaatuisi vain hallituksen jäsenille. Jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla ja vuosittain vaihtelua suuntaan ja toiseen tapahtuu muutaman jäsenen verran. Kuten nämä kaksi viime vuotta ovat osoittaneet, vanhojen sahdintekijöiden ja ystävien rivit alkavat harveta niin luonnollisella tavalla kuin ikääntymisen seurauksena. Siksi aktiivisuuden lisäämisen ohella on tärkeää saada uutta sukupolvea sahtikulttuurin vaalijaksi. Tähän yksi keino on oman sahtikurssin järjestäminen vuosittain. 2 5

26 Kymmenes toimintavuosi 2010 Vuonna 2010 yhdistyksen puheenjohtajana toimi Pekka Niemelä, varapuheenjohtajana Mikko Varjonen, sihteerinä Aija Finne. Hallitus (ks. liite) kokoontui kymmenen kertaa. Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli 48. Yhdistyksen nuorin jäsen on 13 vuotta ja vanhin 81 vuotta. Vuoden 2010 hallitus Vuoden 2010 tilintarkastajia: Satu ja Göran Lauantaina 06.03. järjestettiin rytmipilkkikilpailu tällä kertaa Niemen satamassa ja osallistujia oli ilahduttavan runsaasti: 12 miestä ja 5 naista. Sahtilahtelaiset pärjäsivät hienosti, naisten sarjan kolme parasta olivat oman yhdistyksen jäseniä: 1. Pirjo Korpela, 2. Merimari Korpela, 3. Aija Finne 0gr (arpaonnella). Miesten sarjan voitti Sahtilahden Kari Ollikainen, ryryläiset Tomi Puolakka toinen ja Jorma Laine kolmas. Ravintola Telakka tarjosi hyvän suojan lähtö- ja maalipaikkana. Rytmipilkin kiertopalkinto luovutettiin koko kilpailun voittajalle Kari Ollikaiselle. Naisten mitalikolmikko: Aija, Pirjo, Merimari Kake ja miestensarjan voittaja: Kari Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 27.03. Kokousasioiden käsittelyn lisäksi kevätkokous kutsui Matti Järvisen Sahtilahden kunniajäseneksi. Kokoukseen osallistui 26 jäsentä. Kevätkokouksen jälkeen nautittiin maukasta keittoa, jotta kokousväki jaksaisi hyvissä voimin arvioida jäsenten väliseen vapaantavan sahtikilpailuun osallistuneet sahdit, joita oli tällä kertaa 11. Kilpailu oli tasainen eivätkä piste-erot olleet suuria. Tulokset 1. Anne Tanhula (73 pistettä), 2. Pekka Niemelä (76), 3. Pekka Niemelä (84). Kevätkokouslaisia Marja hoiteli kilpasahdit arvioitavaksi 2 6

27 12.-15.5. järjestettiin perinteinen Sahtiviikko Olutravintola Metrossa, jossa oli myynnissä neljän kaupallisen valmistajan sahtia (Lammin sahti, Hollolan Hirven kivisahti, Pihamaan sahti ja Finlandia sahti 8/10). 12.5. pidettiin myös Sahtilahden jäsenilta, jossa kerrottiin tulevan kesän tapahtumista. 13.5. järjestettiin toinen Lahden avoin perinteisen tavan sahtikilpailu. Lämmin sää ja tiedotusvälineiden aktiivinen sahtitapahtuman huomioiminen houkutteli kiinnostunutta yleisöä Metron terassille kiitettävästi. Osanottajia oli kuusi ja lahtelaisten lisäksi kilpailijoita tuli myös Tampereelta, Jämsästä, Padasjoelta ja Heinolasta. Kilpailu oli tiukka ja tasaisen kilpailun voitti Sahtilahden oma edustaja Pirjo ”Piipa” Korpela. Tulokset: 1. Pirjo Korpela (17), 2. Jami Laaksonen (18), 3. Masa Poskela (20), 4. Pekka Niemelä, Luis Santos Montalbán ja Jussi Nurminen. Tuomareina toimivat: Tommi Tervo, Liisa Ojala, Jouko Kuuseva, Päivi Henttu, Kari Lempinen, Pentti Poskela ja Arvi Kuuseva. 15.5. Pekka Niemelä järjesti perinteisen sahdintekonäytöksen. Sahdinteko kiinnosti, osaksi varmaan sahtikilpailusta tehdyn lehtijutun innoittamana. Netin kautta Pirjo Korpela välitti päivän mittaan sahdinteon vaiheita niille 128:lle, jotka eivät terassille päässeet. Myös sahtivaarit saatiin yhteiskuvaan: Anne 5, Pekka 4, Matti 3, Kari 2, Kake 1 2 7

28 1.-3.7. Suuret Oluet – Pienet Panimot – tapahtumassa Lahden matkustajasatamassa sahtilahtelaiset toimivat jälleen tutulla paikalla sisääntulossa lasien jakajana ja panttimaksujen kerääjänä ja palauttajana. Talkootyössä oli mukana lähes 20 jäsentä. Nikke etualalla Leena ja Jouko Lauantaina 3.7. järjestettiin Lahden sahtimestaruuskilpailu, jonka voittaja pääsi edustamaan Lahtea omiin SM-kilpailuihimme elokuussa. Kilpailuun sai osallistua vain lahtelaisia ja kilpailijoita oli kuusi: Jouko Hurme, Matti Laaksonen, Pekka Niemelä, Liisa Ojala, Toivo Vihervaara ja Juha Pohjoisvirta. Lahden kilpailun tulokset: 1. Pekka Niemelä, 2. Toivo Vihervaara, 3. Liisa Ojala. Kilpailun tuomareina toimivat Seija Heinola, Heikki Kähkönen, Kaija Halme, Hannu Kilpeläinen, Päivi Hämäläinen, Anne Tanhula ja Arja Kaksonen. Sopupeliä? 29.7. Pesäkallion kesäteatterissa esitettiin näytelmää Tulitikkuja lainaamassa, jota myös sahtilahtelaisten oli mahdollisuus päästä seuraamaan. Kauko Saarinen mahdollisti myös pääsyn kulissien taakse. 14.8. Sahdinvalmistuksen SM-kilpailu järjestettiin Lahden matkustajasatamassa. 27.8. Sahtilahti täytti 10 vuotta. Merkkipäivä ohitettiin huomiotta, koska juhlat pidettiin myöhemmin. 9.10. Oktoberfestiin Hollolan Hirvessä vieraili pieni joukko sahtilahtelaisia ja muita oluen ystäviä. 23.10. pidettäväksi tarkoitettu sahtikurssi muuttui sunnuntain sahdinteoksi Pekan tallilla. 20.11. pidettiin sääntömääräinen syyskokous, minkä jälkeen aloitettiin 10-vuotisjuhla. 2 8

29 Sahdinvalmistuksen SM-kilpailu Lahden matkustajasatamassa 14.8.2010 Aija Finne Sahtilahden tärkein ja työteliäin tapahtuma vuonna 2010 oli tietenkin Sahtilahden ja Suomen Sahtiseuran yhteistyössä järjestämä sahdinvalmistuksen SM-kilpailu Lahden matkustajasatamassa. Kilpailu oli järjestyksessään 19. Ajatus kilpailun järjestämisestä Lahdessa syntyi jo vuonna 2008. Sahtilahden kymmenvuotista taivalta haluttiin juhlistaa SM-kilpailun muodossa. 22.11.2008 syyskokous hyväksyi hallituksen esityksen ja puheenjohtaja Ilkka Taitto sekä varapuheenjohtaja Pekka Niemelä allekirjoittivat anomuksen ja toiveikkaana se lähetettiin Suomen Sahtiseuralle. Myönteinen päätös saatiin maaliskuussa 2009. Sahtilahden uusi puheenjohtaja Pekka Niemelä ja varapuheenjohtaja Mikko Varjonen ryhtyivät suunnittelemaan kilpailun oheisohjelmistoa ja puitteita kilpailulle, mikä on järjestävän seuran pääasiallinen tehtävä SM-kilpailussa. Koska SM-kilpailu oli järjestetty jo aikaisemmin Kuhmoisissa, niin kokemuksia SM-kilpailun järjestämisestä päätettiin kysyä yhdistyksemme jäsen Anne Tanhulalta, joka oli järjestämässä Kuhmoisten kilpailua. Lahden matkustajasataman tori varattiin jo varhaisessa vaiheessa. Ohjelman esittäjät saatiin hyvissä ajoin puheenjohtajan tuttavapiiristä, minkä jälkeen jäi vielä kilpailun ja esitysten puitteiden järjestäminen. Tarvittiin esiintymislava, tilat tuomarien työskentelyä varten, kylmätilat kilpailusahteja varten, kilpailutoimisto, tilat kilpailusahtien kaatamista varten ja tarjoilijat. Aluksi suunniteltiin satamatorille telttaa, mutta onneksemme makasiini osattiin valita ja varata jo varhaisessa vaiheessa kilpailun tapahtumapaikaksi. Näin jälkeenpäin on helppo todeta, että kilpailupäivän ukkoskuurot olisivat aiheuttaneet suuria ongelmia koko tapahtumalle, jos käytössä olisi ollut teltta. Oli selvää, että ylimääräistä rahaa tarvittaisiin kattamaan SM-kilpailun aiheuttamia kuluja. Hallituksen oli ryhdyttävä miettimään erilaisia mahdollisuuksia varainkeräystä varten. Kesällä 2009 virinnyt vuoden 2010 Sahtikalenterin kokoaminen oli ensimmäinen tähän tarkoitukseen tähtäävä projekti, mikä ei sitten osoittautunut niin tuottoisaksi kuin alussa ajateltiin, koska sahti- ja olutseurojen jäsenet eivät kuitenkaan kiinnostuneet kalenterista. Varainhankintaa mietittiin hallituksessa edelleen vuoden 2010 aikana ja erilaisia myyntituotteita kehiteltiin pitkin vuotta. Ensimmäinen konkreettinen SM-tunnus oli Tauno Korpelan piirtämä sahtiaiheinen kuva, josta saatiin kilpailun mainos ja soveltaen myös kuva SM-paitoihin. Toinen SMtuote paitojen ohella oli tuoppialusta. Arpajaisvoittoja kerättiin pitkin vuotta ja arpajaisvoittolahjoitusten turvin pystyimme järjestämään arpajaiset kilpailupäivänä. Koska Makasiini vuokrattiin kilpailutapahtumia varten, päätettiin sataman toripaikkoja myydä kauppiaille. Ajankohta ei varmaan ollut suotuisa ja Lahdessa oli muitakin tapahtumia yhtä aikaa, mutta ennen kaikkea sää alkoi olla epävakainen, joten toripaikkojen myynti jäi vähäiseksi ja tapahtumapäivän sade karkotti siitäkin vähästä osan. Käsiohjelman kannatusilmoitusten myynti Lahden kokoisessa kaupungissa osoittautui vaikeaksi. Kuhmoisissa oli saatu yritykset hyvin mukaan oman kunnan yhteiseen hankkeeseen, mutta Lahdessa ei asialle vihkiytyneitä mainostajia tahtonut löytyä miltään taholta. Laman vaikutusta asiaan ei myöskään voine väheksyä. Mutta julkaisusta tuli laadukas ja ilmoituksilla katettiin painatus. Lisäksi vastaan tuli asioita, joiden kanssa ei kukaan ollut joutunut tekemisiin. Ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämisestä poliisille aiheutti ylimääräistä päänvaivaa. Ilmoituksen laatiminen ei ollutkaan läpihuutojuttu, vaan ilmoituksen jättö vaati useamman yhteydenoton viranomaisiin tai käynnin asianomaisen luona. Tarvittiin satamapäällikön lupa sataman ja makasiinin käyttöön, meluilmoitus, vastuuvakuutus, turvallisuusvastaava, kortin omaavat järjestyksenvalvojat, ensiapuvastaava. Onneksi asialla oltiin riittävän ajoissa ja taas asiat hoituivat ja luvat saatiin tilaisuuden järjestämiseksi. Pätevien vastuuhenkilöiden myötävaikutuksella SM-kilpailu saatiin vietyä läpi kunnialla ilman järjestyshäiriöitä. Myös Renkomäen Marttojen iloinen naissekstetti oli isona apuna kilpailun sahtien kaatamisessa. Iso kiitos kuuluu kaikille vapaaehtoisille ammattilaisille ja amatööreille. Lahjoituksena saatiin kilpailijoille Pirjo Korpelan myötävaikutuksella Fazerilta tuotepaketti ja tuomareille päätettiin lahjoittaa tuoppialusta muistoksi SM-kilpailusta. Myös kulttuuritoimelta anottiin avustusta ja pieni summa myönnettiinkin yhdistyksellemme. 2 9

30 Makasiini käytiin valmistelemassa kilpailupäivän aattona perjantaina kilpailukuntoon ja lauantaina oltiin ajoissa valmiina vastaanottamaan sekä kilpailijat että tuomarit ja muu sahtiväki. Tuomas Kylänpään fanfaari didgerdoolla oli koko päivälle onnea tuottava alkusoitto. Imitaattori Erkki Soininen ja Isojoen Trio Moro hei! saivat esiintyä lähes aurinkoisessa säässä. Sen verran yläkerran herra oli juonessa mukana kilpailupäivänä, että osasi vieritellä kiviä taivaassa ja ripotella vettä niskaan ohjelmien välissä ja tuomarien työskennellessä. Vain Riemukupla joutui odottelemaan, mutta sitten musiikki soi sitäkin raikkaammin. Ohjelma kokonaisuudessaan oli korkeatasoista ja viihdyttävää. Tunnelma makasiinissa oli koko päivän leppoisa ja välillä tiiviskin, kun väki tuli sadetta pakoon sisään. Kaikki tuntuivat kuitenkin viihtyvän iloisella mielellä. Kilpailupäivän myynti ylitti odotukset, kun SM-paidat myytiin loppuun ja arpojen myynti onnistui Merimarin ja Valman avulla todella hyvin. Ahkerat arvanmyyjämme ansaitsevat erikoiskiitoksen iloisesta ja reippaasta asiakaspalvelusta. Myös muita tuotteita myytiin hyvin päivän aikana, joten SM-kilpailun menot ja tulot pysyivät tasapainossa. SM-kilpailun toteutumiseen vaikutti monen jäsenen pitkäjänteinen työpanos: kannatusilmoitusten hankkiminen ja materiaalin kerääminen käsiohjelmaan ja sen ulkoasun suunnitteleminen, kilpailukaluston hankkiminen, yhteydenotot viranomaisiin ja monta muuta tehtävää. Vielä parina viimeisenä iltana ennen h-hetkeä tehtiin valmisteluja lauantaita varten. Perjantaina järjestettiin Makasiini kilpailukuntoon ja lopputulos oli ihan kympin arvoinen. Makasiinin puuseinät loivat riittävän ”maalaismaiset” puitteet sahtikilpailun läpiviemiseen. Vaikka oltiin kaupungissa, tunnelma oli kodikas, ihmiset olivat iloisella mielellä liikkeellä, sahdin maistelukin onnistui ilman häiriöitä. Kaikki mukana olleet ansaitsevat suuret kiitokset pyyteettömästä panoksesta kilpailun onnistumiseksi. Sahdinvalmistuksen suomenmestariksi vuosimallia 2010 julistettiin Olavi Viheroja Hämeenkyröstä pistein 95. Toinen oli Anne Tanhula Kuhmoisista (130), kolmas Reijo Hautakangas Isojoelta (137), neljäs Eija Heikkilä Asikkalasta (157), viides Kauko Kuusikko Jämijärveltä (158) ja kuudes Pekka Niemelä Lahdesta (163). Kuuden parhaan joukossa oli siis kolme sahtilahtelaista (2., 4. ja 6.)! Yhteensä kilpailuun osallistui 40 sahdinvalmistajaa, joten sekin asetti jonkinmoisia paineita järjestelyille. Yhteenvetona SM-kilpailusta jäi hyvä fiilis. Järjestelyt onnistuivat Sahtilahden osalta käsikirjoituksen mukaan ja voimme olla ylpeitä yhdistyksemme jäsenten menestyksestä. Säälle ei kukaan mahtanut mitään ja lopultahan aurinkokin paistoi eli loppu hyvin kaikki hyvin. Sahtimestari selvisi ja palkinnot saatiin jaettua. Voittajat ja häviäjät saateltiin kotia kohti hienosti reippaan musiikin siivittäminä. Mikko Lindfors Lahden tuomarina Filip Ginter Hämeenkosken tuomarina 3 0

31 SAHTILAHTI RY:N 10-VUOTISJUHLA 20.11.2010 Pekka Niemelä: Tervetuliaispuhe Hyvä juhlaväki: Tervetuloa juhlimaan Sahtilahden 10-vuotisjuhlia! Kuten sahdeissa on myös sahdin ystävissä erilaisia ”tyyppejä”. Sahteja on niin monta kuin on tekijää ja sahtisatsia. Tämä juuri tekeekin mielestäni sahdin niin kiehtovaksi ja haasteelliseksi. Myös sahdin ystävissä on meitä moneen junaan ja siitäkin porukasta joku jää myös assan vessaan. Tämä tekee sahdin ystävistä värikkään läiskän (ei pelkästään kalsarin saumaan) vaan myös nykysuomalaiseen perinteeseen, jonka edustaja käy hakemassa halvimman tarjouksessa olevan ”laakerlaatikon” lähimmästä valintamyymälästä ja sitten vain TV:n ääreen nauttimaan suunnattomista maku – ja kulttuurielämyksistä. Sahdin ympärille on kerääntynyt ihmisiä, jotka harvemmin edellä mainitusti näin tekevät. Tähän porukkaan mahtuu niin sahdin tekoon vihkiytyneitä kuin myös sahdin juojia kuten myös raakaaineiden tuottajia ja sahtilaitteiden valmistajia. Valmistajia on monta sorttia: vierteen myyjät, lailliset ja laittomat sahdin myyjät, omaksi ja lähinaapurien iloksi valmistajat kuin myös yleisesti suurelle joukolle tekevät. Osa näistä edellä mainituista valmistajatyypeistä haluaa myös kilpailla sahdin paremmuudesta joka SM-tasolle saakka (ihmettelen suuresti, että viitsikin näin tehdä;). Sahdin juojiakin on monta tyyppiä, jotkut juovat vain yhden valmistamaa sahtia, kun taas joku maistaa kaikkea sahtia kaatopaikan keräilyastioista salonkikelpoiseen sahtiin. Myös nautittavan sahdin määrä on seikka, joka lajittelee sahdin maistajat skaalalla 2dl:sta 20:een litraan. Hyvä näin, koska sahdin ”apostoleja” tarvitaan jatkossa, ja kukin toimikoon tavallaan mutta mielellään positiivisesti. Sahtilahti on nyt 10-vuotias, mikä verrattuna itse sahdin ikään on vasta kapalovaihe jos sitäkään, mutta onneksi oli joukko ihmisiä, jotka katsoivat tarpeelliseksi perustaa myös Lahteen seuran, joka vaalii sahdin, ”tämän jalon juoman”, perinteitä ja siihen kuuluvaa kulttuuria. Tämän joukon ansiosta - heitä on muutama myös täällä tänään – seura lähti toimimaan, ja siihen on sitten liittynyt ja liittyy myös lisää porukkaa ja sen myötä seura elää ja menee eteenpäin. Itse Sahtilahden historiasta en sen enempää lähde latelemaan, koska keväällä 2011 julkaisemme seuran historiikin, ja siinähän onkin taas yksi hyvä syy laittaa sahtipadat tulille ja sitten kokoontua sahdin ja Sahtilahden historiikin ääreen. 10-vuotisjuhlan kunniaksi saimme järjestää sahdinvalmistuksen SM-kilpailut sekä julkaista sahtikalenterin normaalin toimintamme lisäksi. Tämä kulunut vuosi on tuonut uusia jäseniä Sahtilahteen, nämä ovat pääosin nuorempaa ikäpolvea. Se on selvä merkki siitä, että sahti on trendikäs juoma sen lisäksi, että se on osa suomalaista perinnettä kehdosta hautaan. Tervetuloa vielä kerran.. Aija Finne Sahtilahti ry:n perustamiskirja on allekirjoitettu 27.8.2000 Lahdessa. Kymmenvuotista taivalta juhlittiin kuitenkin varman päälle kolme kuukautta myöhemmin. Elokuun SM-kilpailujen järjestämisen arvioitiin vievän eniten energiaa vuonna 2010, joten jo vuoden 2009 syyskokouksessa suosiolla päätettiin järjestää 10-vuotisjuhla 20.11.2010 syyskokouksen yhteydessä pikkujoulun sijaan. 10-vuotisjuhlaan kutsuttiin yhdistyksen nykyisten jäsenten lisäksi perustajajäsenet ja vuoden 2001 jäsenet sekä yhteistyökumppaneita, talkootyössä mukana olleita ja ensimmäiset kahdeksan herasjuomaria. Ennen puheenjohtajan puhetta juhlaan virittäydyttiin varapuheenjohtaja Mikko Varjosen tervetulotoivotuksen myötä. Hän on yksi perustajajäsen ja muisteli puheessaan 10 vuoden takaista perustamiskokousta Rautakankareen majalla Vesijärven rannalla. Perusajatuksena oli ollut sahti ja sahdinvalmistus sekä sahdinteon jalon taidon säilyttäminen. Sille kohotettiin sahtimalja ja juhla saattoi alkaa. 3 1

32 Puheenjohtajan puheen jälkeen oli vuorossa herasjuomarien - numeroiltaan 9-16 julkistaminen. Sahtilahden hallitus oli myöntänyt herasjuomari -kunnianimen kahdeksalle henkilölle. Tällä kertaa haluttiin muistaa myös niitä Sahtilahden toiminnassa mukana olevia, jotka eivät suoranaisesti ”hämmennä” maltaita padassa, mutta ovat toiminnallaan myötävaikuttaneet iloisten illanviettojen onnistumiseen ja toiminnan ylläpitämiseen. Erityisesti haluttiin muistaa ”rouvasjuomarien” arvokasta työpanosta yhdistyksen toiminnassa. Ensin päästettiin Metron Kari Kaksonen jatkamaan matkaa seuraavaan tilaisuuteen ja hän sai herasjuomariarvon numero 16. Sen jälkeen sihteeri Aija Finne valotti herasjuomari - kunnianimen taustaa ja esitteli läsnä olleet kolme herasjuomaria ja kertoi myös muiden viiden aiemmin nimitetyn herasjuomarin nimet ja taustaa. Jorma Lahdensuo esitteli uudet herasjuomarit, Marjo Leinonen ja Jouko Kuuseva kiinnittivät herasjuomaripinssit ja luovuttivat kunniakirjat heille: nro 9 Mikko Varjonen, nro 10 Pekka Niemelä, nro 11 Marja Rantanen, nro 12 Matti Laaksonen, nro 13 Satu Vähäkallio, nro 14 Tuulikki Bärling ja nro 15 Pirjo Korpela. Jorma Lahdensuo esittelee herasjuomarit Jouko Kuuseva kiinnittämässä pinssiä Satu Vähäkalliolle Herasjuomarien kunniakirjojen jaon jälkeen katsottiin lyhyt kuvakavalkadi kymmenen vuoden ajalta. Kuvia oli perustajajäsenistä, eri retkistä, pikkujouluista, kokouksista ja tapahtumista. Hengen ravinnon jälkeen siirryttiin nauttimaan ravintola Katri Antellin herkullisista antimista. Ruokailun jälkeen illan kruunasi Piipan tekemä täytekakku, jonka päällä haarikasta valui ”sahtia” kermaisen kuorrutuksen päälle. Juhlakakku Matti Järvinen, illan ikänestori 81 v. 3 2

33 Oluttyyppien Hannu Kilpeläinen Sahtiseuran Pekka Kääriäinen Vapaan sanan myötä Oluttyyppien Hannu Kilpeläinen lahjoitti Sahtilahdelle sahtituopin, joka sisälsi savumallasta. Hän rohkaisi kokeilemaan maltaita myös sahdin mausteeksi. Pekka Kääriäinen toi tullessaan Suomen Sahtiseuran lahjoittaman ”sahtitonkan” ja kiitti Sahtilahtea kesän 2010 SM-kilpailun järjestelyistä. Metron Kari Kaksonen lahjoitti Sahtilahdelle ”ikiruusun” kiitokseksi yhteistyöstä. Marja Rantanen muisteli vaiherikasta Sahtilahden pikkujoulua vuonna 2000, kun Kake Saarinen ja Masa Poskela kaappasivat hänet kainalossaan mukaan pikkujouluun ja sitä myöten hän liittyi yhdistyksen jäseneksi 2001. Ilta jatkui iloisen rupattelun merkeissä lähelle puolta yötä. Sahtia oli varattu kaksinkertaiselle määrälle vieraita, joten paikallaolijat joutuivat koville sahtikannuja tyhjentäessään. Janoon ainakaan ei kukaan nääntynyt. Hyvillä mielin juhlaväki pienin erin suuntasi kohti kotia tai kenties jatkoille. Juhlaväkeä, perustajajäsen Harri Rummukainen kolmas vasemmalla Perustajajäsenet Mikko Varjonen ja Markku Mustonen Lähdön tunnelmia: Marja ja Matti Marja ja Harri 3 3

34 HERASJUOMARIT 20.11.2010 Herasjuomarit nrot 9-15 Herasjuomari nro 16 Herasjuomari nro 9 Mikko Varjonen on yksi perustajajäsenistä eli oli mukana 27.8.2000 pidetyssä perustavassa kokouksessa. Hän on keksinyt yhdistyksen nimen – SAHTILAHTI ja toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2009. Herasjuomari nro 10 Pekka Niemelä on tullut mukaan jo vuonna 2002 ja osallistunut aktiivisesti sahtikilpailuihin, kurssittanut myös muita sahdin tekemiseen ja järjestänyt monia sahdintekonäytöksiä. Hän on neljästi voittanut Lahden mestaruuden ja sijoittunut SM-kisoissa Ikaalisissa 2006 toiseksi, Luhangassa 2007 neljänneksi, Kankaanpäässä 2009 viidenneksi ja Lahdessa 2010 kuudenneksi. Hän on toiminut Sahtilahden varapuheenjohtajana 2005-2008 ja puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Hän on myös Suomen Sahtiseuran hallituksen jäsen. Hän kantoi suurimman vastuun vuoden 2010 Lahden SM-kisojen järjestelyistä. Herasjuomari nro 11 Marja Rantanen on ollut jäsen vuodesta 2001 ja vuodesta 2002 alkaen hallituksessa peräti 7 vuotta ja yhden vuoden varajäsenenä. Hän on osallistunut aktiivisesti yhdistyksen talkootyöhön eri tapahtumissa mm. pikkujoulujen ruokien valmistajana. Peruspiirakka valmistuu käden käänteessä tarvittaessa. Temperamentikas senora hallitsee erityisesti salailun taidon toimittuaan vastuullisessa tehtävässä kilpailusahtien salaajana useissa sahtikilpailuissa. Herasjuomari nro 12 Matti Laaksonen oli jo nuorena miehenä isänsä apuna sahdinteossa ja vuoden 2002 sahtikurssin jälkeen hän liittyi sahtilahtelaisten joukkoon. Hän on toiminut aktiivisesti sahdintekijänä ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2003 ja toimi sihteerinä 2004-2007. Lahden sahtimestaruuden hän voitti vuonna 2005 ja edusti Lahtea entisessä kotipitäjässään Kärkölässä SM-kilpailussa samana vuonna. Sillä kertaa ei tullut voittoa, mutta makealla sahdillaan hän saa ainakin naisten suut muikeaan hymyyn ja kielen kannat laulamaan. Herasjuomari nro 13 Satu Vähäkallio liittyi Sahtilahteen alkumetreillä. Hän on ollut hallituksen varajäsenenä ja yhdistyksen tilintarkastajana. Hänen Martta-taitojaan on tarvittu lukuisten pikkujoulujen ja muiden tapahtumien ruokahuollossa. Aktiivinen talkootyöläinen on tarvittaessa kutsunut koko Martta-kerhon apuun. 3 4

35 Herasjuomari nro 14 Tuulikki Bärling on ollut vuodesta 2003 lähtien hallituksessa ja vuodesta 2004 alkaen rahastonhoitajana. Tarkan taloudenpidon ansiosta pystyimme järjestämään mm. vuoden 2010 SM-kisat. Taloustyöt luonnistuvat myös keittiön puolella, sillä hänkin on osallistunut eri tilaisuuksien kokkaustalkoisiin. Herasjuomari nro 15 Pirjo Korpela on ollut jäsen kolme vuotta ja saman tien kolme vuotta hallituksessa. Hän on kokeilunhaluinen sahdintekijä, joka myös on saanut jo geeneissä sahtitilkan vereensä. Hän edustaa nykyaikaista city-sinkkua, joka valmistaa sahtia kerrostaloasunnossaan, mutta myös perinteisemmin Sysmän Vintturissa. Hänen nettisivujaan selaillaan maanlaajuisesti ja ulkomaisiakin vierailijoita käy tutustumassa hänen herkku- ja sahtisivuillaan. Hän voitti keväällä 2010 Metrossa sahdin perinteisen valmistustavan kilpailun. Herasjuomari nro 16 Kari Kaksonen on Sahtilahden perustamisesta lähtien ollut yhteistyössä järjestämässä erilaisia sahtitapahtumia tarjoamalla Metron tiloja mm. jäseniltoihin, joissa on jaettu sahti- ja oluttietoutta, muisteltu ja juhlittu. Vuonna 2002 pidettiin Lahden Sahtimestaruuskilpailu Metron terassilla. Oluisiin ja sahtiin liittyviä yhteisiä retkiä eri kokoonpanoilla on tehty useita. Sahtiviikolla yleisö on päässyt maistelemaan useamman valmistajan sahteja sekä näkemään sahdin tekoa ja tutustumaan sahtikilpailujen saloihin. Näin sahtiperinne välittyy kaupunkilaisillekin. Hän on myös Sahtivaari nro 2. 3 5

36 VANHAT MESTARIT KERTOVAT Kauko Saarinen 1944-2010 Kauko Saarinen on Sahtilahti ry:n perustajajäsen, perustavan kokouksen koollekutsuja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Viisi vuotta Kake luotsasi yhdistystä, ja hän on ollut aktiivinen vaikuttaja koko yhdistyksen 10-vuotisen olemassa olon ajan. Kake on aktiivinen sahdinvalmistaja myös utelias kokeilija. Saunanpadassa on syntynyt mämmisahtia, mahlasahtia, suklaallakin terästettyä. Kauko Saarisen sahtiharrastus on alkanut aikuisena. Hänen lapsuudenkodissaan Hollolassa sahtia ei tehty, naapureissa kyllä sai käydä seuraamassa sahdin valmistamista. Kake nauraa, että nuorena piti kokeilla kaikenlaista, tuli tehdyksi kotiviiniä, kotioluitakin, mutta sahdinharrastus jäi pysyväksi. Kakelle sahdin tekeminen ”oli se juttu”. Ensimmäisiä kokeiluja oli 1990-luvun alkupuolella, jolloin Arto ”Arwi” Vuorinen oli alkuvaiheen tärkeitä vaikuttajia. Sahdin SM-kisa Joutsassa vuonna 1999 vei Kaken lopullisesti sahdin poluille. Hän oli tuomarina ja tutustui siellä Pekka ja Sirpa Kääriäiseen ja liittyi sitten Suomen sahtiseuran jäseneksi. Yhteisöllisyys sahdin ympärillä viehätti Kakea, joka toiminnassaan on ollut sitä mieltä, että monessa pitää olla mukana ja verkkoja pitää viritellä eri suuntiin. Kaken mielestä sahdin saatavuus on suuri ongelma, ei ole tarjolla kuin yhtä tai kahta sahtia. Makuun on vaikea päästä, ellei pääse mukaan juhliin, joissa sahtia tarjotaan. Kake pohtii, että asumismuoto on muuttunut, ei ole enää saunoja, joissa sahtia voisi tehdä. Tekopaikkoja puuttuu. Mistä voisi löytää sellaisen tilan, jossa yhteisesti voisi sahtia tehdä, hän miettii. Sahtilahti ry:tä Kake Saarinen pitää omana lapsenaan. Hän hoiteli yhdistyksen perustamisen käytännön asiat, perehtyi yhdistyslakiin ja tutustui eri yhdistysten sääntöihin. Sahtilahden tunnetuksi tekeminen oli olennaista, yhteydet lehti- ja radioihmisiin tuntuivat erittäin tärkeiltä. Kake kertoo, että tutustuminen sahtiin ja sahti-ihmisiin avasi maailmankuvaa ja sahdin ilosanoman levittäminen oli yksi elämän suuria päämääriä. Kake liittyi myös muihin olutkulttuuria vaaliviin yhdistyksiin Kauko Saarinen kertoo, että Sahtivaari-arvonimi on hänen ideoimansa ja hän pitää kiinni siitä, että hän ”diktaattorina” valitsee aina uuden sahtivaarin. Herasjuomari-arvonimi olisi Kaken mielestä tärkeää antaa yhdistyksen todellisille työmyyrille, jotka itsestään ääntä pitämättä osallistuvat talkoisiin ym. Sahtilahden puheenjohtajuuden Kake luovutti vuonna 2006 Ilkka Taitolle. Kauko Saarinen kuoli 30.9.2010. Lokakuun alussa 2010 saimme pysäyttävän uutisen. Pitkäaikainen puheenjohtajamme, kunniapuheenjohtaja, sahtivaari nro 1 Kauko Saarinen oli menehtynyt kotipihallaan 30.9.2010. Hän oli juuri muuttanut Karistosta uuteen kotiinsa Pesäkalliolle. Kaken lämminhenkinen siunaustilaisuus oli 23.10.2010 Levon hautausmaan Metsäkappelissa, johon osallistui joukko Sahtilahden jäseniä. Lasten toivomuksesta arkulle laskettiin syksyn lehtiä. Myös me veimme Pirjon sitoman lehtiseppeleen, joka loisti kauniissa syksyn väreissä. Sekä siunaus- että muistotilaisuuteen osallistui lähiomaisten lisäksi paljon ystäviä monesta eri yhdistyksestä ja kerhosta. Tämä kertoi, että Kake oli pidetty ja kunnioitettu henkilö ja tärkeä taustavoima monenlaisten harrastajien keskuudessa. Kake ehti historiatyöryhmän kanssa saada Sahtilahden 10-vuotishistoriikin lähes julkaisukuntoon, mutta hän ei enää päässyt juhlimaan kanssamme yhtenä perustajajäsenenä Sahtilahden 10vuotisjuhlaan marraskuussa. Kake elää nyt muistoissamme ja yhdistyksemme historian lehdillä. Meidän tehtäväksemme jäi jatkaa Kaken elämäntyötä sahdin saralla. 3 6

37 Matti Järvinen Matti Järvinen oli jo ehtinyt 60-vuotiaaksi, ennen kuin sahti tuli hänen elämäänsä. Sahtia oli kyllä joskus tullut maistetuksi, mutta siitä ei jäänyt mitään hyvää mielikuvaa. Järvinen oli tutustunut sahdintekijään, joka oli halukas opettamaan sahdin tekoa ja joka sanoi sahdin kuuluvan maakunnan kulttuuriin. Tämä tekijä oli ylpeä taidoistaan ja oli sitä mieltä, että kaikkien pitäisi osata valmistaa sahtia. Matti lähti oppiin, ja kun ensimmäinen sahdintekopäivä oli illassa, tuloksena oli saavillinen harmaanruskeaa lientä ja Matilla jonkinlainen käsitys sahdinteosta. Kipinä oli syttynyt, ja Matti ryhtyi hankkimaan tekovälineitä sekä kyselemään lisätietoa valmistuksesta. Alusta asti oli selvää, että sahtia voi puhtaussyistä tehdä ainoastaan siihen varatuissa astioissa. Matilla oli alussa hyvä neuvonantaja tunnettu sahtimies, Vilho Järvinen, joka osasi kertoa vinkkejä ja varoituksia, mm. keitoksen pohjaan palamisesta, happanemisesta ym. Ensimmäisestä sahdista tuli hyvää, mutta Matti toteaa vaatimattomasti, että eihän hän tiennyt, miltä sahdin piti maistua, mutta kuitenkin omassa suussa se tuntui kelvolliselta. Matti jatkoi opiskelua ja teki silloin tällöin sahtia omiksi tarpeiksi. 10 vuotta Matti sanoo tuhranneensa yksin, mutta Sahtilahti ry:n perustaminen oli käännekohta, tällöin tuli mahdolliseksi tutustua toisiin asiasta kiinnostuneisiin. Innostuneessa porukassa sai uutta tietoa, ja oli pakko ruveta kehittämään välineitä ja taitoja. Matti sanoo leikillään olevansa kilpailuhenkinen, ja jokavuotiset Lahden sahtimestaruuskisat antoivat uutta potkua touhulle. Nyt oli tosissaan ruvettava ottamaan selvää, mitä ominaisuuksia hyvältä juomalta vaaditaan ja miten se tehdään. Hitsausalan ammattimiehenä Matti päätti tehdä kunnon välineet. Ruostumattomasta teräksestä hän valmisti padan, kuurnan, painesäiliön ja sähkökeittimen. Sahdin valmistuksessa Matti Järvinen kiinnittää erityisesti huomioita aikaan ja lämpötilaan mäskäyksessä, ja keitossa lämpötila vaikuttaa tulokseen. Kun on saanut aikaan kunnon vierteen, alkaa todellinen taitolaji nimittäin käyttäminen. Hiivan määrä ja oikea lämpötila ratkaisevat lopullisen maun tuotteessa. Väri, haju, kirkkaus ja maku pitäisi aina saada kohdalleen, jotta pärjäisi sahtikilpailuissa. Matin mielestä paras sahdin väri on tummahko, tummuutta antavat sekä keittäminen että tumma kaljamallas. Haju on tärkeä, sahti ei saa olla vierteisen makuista, ei hapanta eikä tunkkaista, ja se tuoksuu raikkaalta. Hyvä sahti on läpikuultavaa, ei sameaa. Sahtiin maha kyllä tottuu, kun maistelee vierrettäkin. Sahtilahden piirissä Matti Järvinen on ollut aktiivinen jäsen. Hän on ollut mukana talkoissa ja yhdistyksen hallituksessa monia vuosia. Vuonna 2002 Matille jo tuli ensimmäinen Lahden sahtimestarin titteli, niitä on kaikkiaan jo kertynyt kolme, ja lisäksi hän on saanut Sahtivaari-arvonimen. Kokemusta sahdin valmistajana on 22 vuoden ajalta. Kommelluksiakin voi käydä. Matti oli tehnyt sahtia kesäkuumalla ja vienyt sen maakellariin käymään. Perhe oli reissuun lähdössä, ja Matti päätti ennen lähtöä käydä vilkaisemassa, mitä sahdille kuuluu. No, koko kellari oli sahdin kuohan vallassa, kun vesilukko oli pettänyt. Ennen matkaa oli koko kellari siivottava ja pantava uudet hyllypaperitkin. Matti Järvisen kädenjälki on näkyvissä yhdistyksessä myös muulla tavoin: hänen tekemiään ovat monet palkintopokaalit. Matti sanoo kasvaneensa ohrapeltojen keskellä, ja ohra näkyy hänen töissään muutenkin kuin sahtina. Taitavana ammattimiehenä hän on tehnyt myös todellisia taideteoksia esim. Ohrantähkä-nimisen ovenkahvat Lahden Polttimolle. Mallasjuoman seinällä oli reliefi Olutkukka, joka odottaa uutta sijoituspaikkaa. 3 7

38 Matti Laaksonen Sahtilahti ry:n pitkäaikainen sihteeri (2004-2007) Matti Laaksonen on kotoisin Kärkölän sahtipitäjästä. Senpä vuoksi hänen mielestään ainoa oikea sahti onkin ”Kärkölän makea”. Tällä makealla hän voitti Lahden sahtimestaruuden vuonna 2005 ja edusti Lahtea sahdinvalmistuksen SM-kisoissa. Kärkölässä. Matin ”makea” ei kuitenkaan sijoittunut kärkeen, vaikka kisailtiin makean maaperällä, mutta Matin mielestä on tärkeintä olla mukana, ihan sama on, onko sijoitus kuudes vai kymmenes. Oli hienoa olla entisessä kotipitäjässä SM-tason kilpailijana. Tuomarin tehtävissä Matti on ollut SM-kisoissa Joutsassa ja Mouhijärvellä Kärkölän edustajana. Matti Laaksonen on lapsesta saakka ollut sahtiperinteen vaikutuspiirissä, isä oli esikuvana. Lapsillekin tarjottiin sahtia, se oli itsestään selvää. Matin kotikulmilla sahtia ei juotu humalahakuisesti, vaan sahti oli nimenomaan nautintoaine, seurustelujuoma. Vahvempaa sahtia oli tarjolla mm. ruistalkoissa ja heinätalkoissa. Hommat sujuivat liukkaasti, kun Matin mukaan talkooporukka oli ”iloista”. 15-vuotiaana Matti oli isän apuna mukana sahdinteossa. Sahtilahden väkeen hän tutustui sahtikurssilla 2002 Antero Nurron kodissa. Siitä alkoi mukana olo samanhenkisessä porukassa, joka Matin iskulauseen mukaan ”heiluttaa samaa sahtikuurnaa”. Marja Vuorinen Marja Vuorinen on kotoisin Kärkölän sahtipitäjästä. Sahdin makuun hän pääsi jo lapsena, kun lapsillekin annettiin vähän käynyttä ”naistensahtia”. Sahdin tekemisen saloihin hänet johdatti anoppi, taitava sahtimaakari, Bertta-muori, joka valmisti sahtia oman väen lisäksi myös naapureille. Anopilta on peräisin oppi ”visu viinan tekijä, laiska sahdin tekijä”. Sanonnalla anoppi tarkoitti, että sahtia ei tehdä kiireessä vaan joka vaiheessa täytyy olla aikaa. Marja Vuorisesta tuli anopin opissa tunnettu sahdintekijä, ja hän teki joskus joulusahdit 13 taloudelle. Sahtia tehtiin jouluksi, pääsiäiseksi, juhannukseksi ja kaikenlaisiin kissanristiäisiin. Marjan sahti on tummahkoa, tummuus tulee nimenomaan pitkästä imellyttämisestä, ja hänen mielestään hyvän sahdin pitää olla niin paksua, että se tarttuu suupieliin. Anopilla oli oma lisänsä sahtiin, hän pani pienen pesuvadillisen kauranjyviä maltaiden joukkoon. Tämä antoi juomalle kuohkeutta. ”Liemestä tulee ilmava.” Marjan ohje hyvälle sahdille: Puhtaus on ehdoton välttämättömyys. Sahdin teko aloitetaan saunan pesulla, siinä pestään niin seinät kuin lauteetkin ja kaikki käytettävät astiat niin pata kuin kuurnakin. Seuraavaksi pannaan katajat kuurnaan ja kuuma vesi päälle. Katajahaudevesi desinfioi kuurnan. Sitten kuumennetaan vesi padassa ja kuumaan veteen pannaan maltaat imeltymään. Imellyttäminen kestää monta tuntia, tässä ei pidä hosua. Seuraava vaihe on keittäminen, ja kokenut sahdintekijä tietää, milloin keittäminen päättyy: ”Keitetään, kunnes on kypsää”, sanoo Marja. Hän ei pidä pahana, vaikka keitos hieman palaisi pohjaankin, siitä tulee oma makunsa, seos karamellisoituu. Seuraava vaihe on panna katajalla desinfioidut palikat kuurnan pohjalle, ennen pantiin oljet palikoiden päälle, nyt teräsverkko toimittaa samaa virkaa. Tappi kiinni ja sitten aloitetaan keitoksen siivilöiminen. Valutetaan niin kauan kuin hyvää tulee. Syntynyt vierre keitetään, ja käyte valmistuu tällä välin, kun sopivan lämpöiseen vierre-erään on lisätty hiiva ”pullahiiva”. Vierre lasketaan tonkkaan ja siihen Marja panee kangaspussin, jossa on humalaa. Humalapussi otetaan pois, kun käyte lisätään ja käyminen alkaa. Käymisvaihe kestää noin kaksi viikkoa. Umpinaisessa astiassa kylmässä sahti säilyy pitkään. Marja Vuorinen on Sahtilahti ry:n perustajajäsen. Hän on toiminut yhdistyksessä aktiivisesti ja jakanut auliisti omia tietojaan ja kokemuksia. Kilpailuihin hän ei ole osallistunut. 3 8

39 Arto ”Arwi” Vuorinen Arto ”Marjanpoika” Vuorinen on sahdin tekijä jo kolmannessa polvessa. Mummon, Bertta-muorin, sahti oli hänen mielessään hyvän sahdin esimerkkinä. Omat ensimmäiset sahtinsa Arto teki 1980luvulla. Arton tytärkin on tehnyt sahtia, joten perinne jatkuu jo neljännessä polvessa. Perinne on lähtökohta Arton sahdin tekemisessä. Puhtaus on hänellekin kaiken perusta. Arto tarkentaa, että hommaan ryhdyttäessä saunaa ei pestä millään kemikaaleilla vaan katajavedellä. Tällainen pesu jättää saunaan sahdinteolle tärkeät entsyymit. Arto sanoo valmistavansa myös luomusahtia, hän käyttää palikoita ja rukiin olkia kuurnan pohjalla. Oljetkin antavat makua tuotteeseen. Kaikkien välineiden on oltava huoneenlämpöisiä, ei kylmiä, ja imeltyminenkin tuottaa lämpöä. Arton mukaan ”sahdin teossa on niin paljon liikkuvia osia, että viime kädessä kaikki on Herran hallussa, ja saunatontun kanssa on oltava väleissä. Aina on yllätys, mitä tulee. Joka tuopista on annettava maahisille osuutensa…” Sahdin voi pilata joka vaiheessa, siksi kaikessa on oltava huolellinen. Kypsennys on tärkeää, raaka sahti tekee mahan kipeäksi. Arto käyttää humalaa, jota hän itse kasvattaa mökillä. Humalan tehtävä on kaksinainen, se antaa sahdille katkeruutta, mutta ennen kaikkea se on myös desinfioimisaine. Humala ryöpätään ja otetaan pois vierteen seasta, kun käyminen alkaa. Humalan asemesta makuaineena sahdissa on käytetty myös suopursua ja mesiangervoa. Viimeinen vaihe, jossa sahti saattaa pilaantua, on vierteen hapantuminen, mikä voi tapahtua silmänräpäyksessä. Vierre on jäähdytettävä niin nopeasti kuin mahdollista – Marja Vuorisen mukaan – lypsymaidon lämpöiseksi. Käyminen pitäisi saada alkuun hyvin rauhallisesti. Hiiva käyttää vierteen sokerit nopeasti, jos neste on liian lämmintä. Hiiva toimii vielä 5 asteen lämmössäkin. Arto Vuorinen on Sahtilahti ry:n perustajajäsen. Hän oli tärkeä vaikuttaja yhdistyksen syntymisessä. Ennen yhdistyksen perustamista hän oli Reijo Niemisen kanssa yhteistyössä kuin myös Kauko Saarisen. Arto on toiminut yhdistyksessä monin tavoin ja oli ensimmäinen varapuheenjohtaja. Reijo Nieminen Reijo ”Retsi” Nieminen on ollut näkyvä henkilö sahtiperinteen tunnetuksi tekemisessä Lahdessa. Suomen sahtiseuran hallituksen jäsenenä Nieminen oli useita vuosia. Hän järjesti Lahden sahtimestaruuskilpailuja 1990-alkupuolelta alkaen vuoteen 2000 asti. Vuoden 1996 sahtikisa oli enimmäistä kertaa julkinen. Ravintolassa pidetyn kisan yleisönä oli viitisenkymmentä innokasta ihmistä. Hän osallistui myös useita kertoja Lahden ja Iitin edustajana vuonna 1989 perustetun Suomen Sahtiseuran järjestämiin sahdinvalmistuksen SM-kilpailuihin. Nieminen toimi pitkään sahdin SM-kilpailujen pääsihteerinä ja on ideoinut nykyisen käytännön, miten tuomarit arvioivat sahteja, joita saattaa olla maisteltavana yli 30 tuotetta. Reijo Nieminen pyrki saamaan järjestämiinsä Lahden sahtimestaruuskisoihin tunnettuja esiintyjiä mm. Antti Reini, ”yksityisetsivä Vares” oli muusikkona. Tuomareina oli tunnettuja lahtelaisia, mm. Kaarina Turunen, Kirsti Wallasvaara, Juhani Honkanen ja Seppo Jokela toimivat tuomareina ja pääsivät tutustumaan sahtikulttuuriin. Nieminen piti myös tärkeinä hyviä suhteita Lahden Polttimoon, joka oli usein sponsorina ja jonka edustaja Veli-Matti Tuokkuri oli tuomarina sekä SM-kisoissa että Lahden paikallisessa kisassa. Kesällä 1998 Nieminen oli mukana rakentamassa sahtinäyttelyä Metsätietokeskus Lustoon. Hän myös esitteli sahdinvalmistusta. Niemisen sahti-innostus juontaa kotoa, hänen isänsä valmisti sahtia, jota Reijo Nieminen kertoo maistaneensa jo tuttipullosta. Reijo Nieminen kertoi tarinan, miten hänen lahtelainen tuttavansa oli kutsunut erään engelsmannin kylään ja oli tarjonnut tälle sahtia. Britti maisteli, innostui ja totesi, että jos lahtelainen tulisi Lontooseen, perustaisi pubin, jossa tarjoilisi sahtia, niin pian hän olisi miljonääri. 3 9

40 Pekka Niemelä Pekka ”Peke” kertoo omin sanoin: ”Sahdin saloihin pääsin jo poikana tutustumaan, koska suvun juhlissa oli aina sahtia tarjolla. Sitähän tuli sitten maisteltua salaa ja joskus jopa luvankin kanssa. Isän äidin puoli on Hämeenkoskelta kotoisin, ja he ovat myös sahdintekotaitoisia henkilöitä. Itse en muista, mutta tiedän, että isäni äitikin on tehnyt sahtia Kerinkallion kaupunginosassa aikanaan. Vuonna 2002 menin olutravintola Metroon sahdille, ja siellä oli joukko ihmisiä selvästikin sahdin parissa puuhaamassa. Kun kysyin Kaksosen Karilta, mitä porukkaa tämä oli, Kari vastasi, että juuri oli käyty Lahden sahtimestaruuskilpailut ja Sahtilahti Ry oli homman järjestäjä. Ei aikaakaan (seuraavalla viikolla) kun olin täyttänyt jäsenanomushakemuksen ja jätin sen Metroon eteenpäin toimitettavaksi. Kului aikaa jonkin verran, ja välillä Karilta kysyin, oliko anomukseni mennyt perille ja siihen Kari vastasi, että mennyt on. Sitten joulun alla Kauko ”KakeSahtivaari” Saarinen otti yhteyttä ja ilmoitti, että nyt olisi pikkujoulu Tuliliemessä Hämeenkadulla ja eikun pikkujouluihin, jossa oli tiivis ja lämminhenkinen tunnelma hyvine tarjoiluineen. Siitä sitten alkoi taipaleeni Sahtilahden riveissä. Sitten kun rupesin kaikissa tapahtumissa käymään, sain Kakelta kuulla, että Järvisen Matilla olisi oiva sahtipata myynnissä, jonka sitten sain ostettua. Ensimmäinen sahtisatsi meni aivan reisille, ja se päätyi Karjalankadun tallin viemäriin. Ei oikein hallittu Laaksosen Matin kanssa padan käyttöä. Nykyään on pata jo tullut tutuksi, ja siinä tehty sahti on jopa juomakelpoista. Sahtilahden toiminnassa olen ollut aktiivisesti mukana ja yrittänyt ”käännyttää” ihmisiä sahdin ystäviksi. Mielestäni sahti on kokenut uuden tulemisen, ja on nykyään trendijuoma. Sahdin uudet ystävät ovat sähköisten tiedotusvälineiden käyttäjiä, joten myös sahtikulttuurin vaalijoiden on tämä hyväksyttävä ja suotava, että jopa sahdin valmistusta pystytään tietokoneen välityksellä seuraamaan lähes reaaliajassa. Eteenpäin sano Mannerheim, ja niin myös sahdin salojen parissa on mielipiteeni! Jk. Urkin syntymästä tuli juuri 110 vuotta ja uskon, että jos Urkki olisi juonut vain sahtia, niin olisi elänyt 100-vuotiaaksi.” Anne Tanhula Kuhmoislaisen Anne Tanhulan elämään sahti on liittynyt aina. Sysmästä kotoisin olevana hän on jo lapsesta asti nähnyt sahdintekoa. Isä valmisti sahtia jouluksi, juhannukseksi ja erilaisiin perhejuhliin. Talkoosahtia piti olla tarjolla heinätöissä ja elonkorjuussa. Talkoojuoma oli laimeaa, mutta talkoiden jälkeen tarjottiin vahvaa ainetta. Kotona Sysmässä äiti ryhtyi tekemään sahtia, kun isä oli muualla töissä. Äiti opetti Annelle sahdinteon isän metodin mukaan, ja se pohjautui sysmäläiseen perinteeseen, mutta äidin sahti oli vahvempaa ja tummempaa kuin isän. Annen äiti teki sahtia Väinön päiväksi (17.2.), joka on Annen syntymäpäivä. Naapurin miehet tulivat siten kylään aina tuolloin. Äiti oli luvannut valmistaa sahtia niin kauan kun Anne on perheen kuopus. Annen jälkeen perheeseen syntyi vielä pikkuveli, mutta Annen muistojen mukaan äiti ei enää ryhtynyt sahdintekoon pojan syntymäpäiväksi. Anne Tanhula lähti kotoa Sysmästä Lahteen 14-vuotiaana 1970luvulla. Kului parikymmentä vuotta ennen kuin 1990-luvun alkupuolella hän aloitti sahdinteon päättäen kokeilla, mitä käsillään voi tehdä. Anne teki ensimmäiset sahtinsa kesäaikaan Sysmän lapsuudenkodissa. Isä piti Annen sahtia lehmän juomana, vaikka olikin sitä mieltä, että Annen sahti oli 4 0

41 liian vahvaa. Sahdinteossa Anne ei noudatakaan isänsä ohjetta, vaan on kehitellyt omat konstinsa ja reseptinsä. Anne Tanhula on kokeilija ja kehittelee koko ajan omia työskentelytapojaan. Hänen sahtinsa on yhdistelmä sysmäläistä ja kuhmoislaista perinnettä. Kuhmoisten sahti on tummaa ja makeaa, kun taas Sysmän sahti on vaaleaa. Makua antamaan Anne käyttää humalaa. Hän on erittäin tarkka teräskuurnan ja muiden astioiden puhtaudesta. Kaikki astiat pestään tarkkaan ja desinfioidaan katajavedellä. ”Isä ei suhtautunut puhtauteen niin jämptisti”, nauraa Anne. Annen mielisahti on kylmää, raikasta, käynyttä, ei makeaa, kauniin kuparin väristä eikä hiivaista maultaan. Vieraalle tarjottavan sahdin lasin pohjalle ei saa jäädä hiivaa. Sahdin valmistajana menestynyt Anne antaa tunnustusta myös muille tekijöille, hyvää sahtia hänen mielestään osaavat tehdä muun muassa Pekka Niemelä ja Heikki Riutta. Tuttavat ja ystävät saavat Annen sahtia juhlaaikoina. Sahdinteossa aineet hyödynnetään loppuun asti, ravan Anne toimittaa kanalaan, josta hän sitten saa hyviä kananmunia korvaukseksi. Annen käyttämä humala kasvaa hänen pihallaan Kuhmoisissa. Matti Järvinen sai humalantaimen Koiskalan kartanosta. Koska Matti sai humalaköynnöksenä menestymään hyvin, siitä riitti jaettavaksikin. Saarisen Kauko sai Matilta alun, jota Kake hoiteli pihallaan Karistossa. Kake taas pani hyvän kiertämään, ja Annen humalaköynnös on samaa perua. Kuhmoisiin Anne Tanhula muutti vuonna 2000 ja on siitä pitäen toiminut erittäin aktiivisesti Kuhmoisten sahtiyhdistyksessä, Perakossa. Sahtilahden jäseneksi hän liittyi vuonna 2005. Annen sahti on menestynyt kilpailuissa hyvin. Toistaiseksi paras saavutus on kakkossija vuoden 2010 SM-kisoissa Lahdessa. Paavo Kärhä Paavo Kärhä on sahtimies henkeen ja vereen, hän ei ole toiminut Sahtilahden piirissä, mutta on tunnettu henkilö sahdintekijöiden joukossa. Paavo Kärhä, joka on Karjalan poikia, Kurkijoelta, löysi evakkoretken jälkeen kodin Nastolasta. Tunnetun sahdintekijän, Mäkelän Elman, naapurissa, avautuivat sitten sahdin tekemisen salat myös Paavolle, joka 50-luvulla sai ensikosketukset juomaan. Mäkelän karjakeittiössä tehtiin sahdit jouluksi, pääsiäiseksi, heinänteon ja kauranniiton aikaan, miestenpäiviksi – aina oli syytä juhlaan ja sahtiin. Hautajaisissakin tarjottiin juhlajuomana sahtia. Yksikin Paavon naapuruston hautajaisvieras ajeli ”sahissaan” ojaan Zetorilla, jonka lavalla oli paljon porukkaa. Lava hajosi, ja rikkinäinen lava oli sitten vuosikausia kuusen alla. Joulusahdin piti olla juotavaa jo Tuomaanpäivänä (21.12.) ja Hiivanuuttiin(13.1.) asti sitä piti riittää. Raision maltaat olivat kangaspusseissa, joista naisväki teki tyynynpäällisiä. 1967 Paavo sai maakellarin valmiiksi, ja siitä alkoi vakituinen sahdinteko. Sahti oli ihan ruokajuomana. Oli onnistumisia mutta myös epäonnistumisia. Kerrankin oli naapurien kanssa päätetty tehdä jättisatsi, oli mallasta kolme säkkiä ja peltikuurna. Paavo oli sähkömiehenä työssä kaupungissa, ja naapurit jäivät hommiin. Mutta murheellista väkeä oli Paavoa vastassa, kun hän tuli kotiin. ”Ei tullut läpi…” Sitten tulikin kuiva juhannus, kun sahti epäonnistui täysin. Naapurin Elma-emäntä teki joskus vanhan ajan sahtia heinäajaksi, idätti ohrat, valmisti maltaat ja jauhoi käsikivillä, mutta sahti ei onnistunut, kun se käytettiin liian lämpimässä aitassa. Jos sahtiin ei ole tottunut, voi käydä niin että ”pesä menee rikki”. Näin kävi Paavon sukulaismiehelle, joka sai lähteä kotimatkalle lainahousuissa. Paavon mielestä hyvä sahdin väri on tummahko, ja selkeätä juoman pitää olla. ”Mutta haju – ei sitä joutanut haistelemaan, kun jo kumottiin”, Paavo hihittää. Hiekkanummen metsästysseuran porukalle Paavosta tuli vakiosahdintekijä, ja joka kekkeriksi piti olla sahtia, talkoohommana sitä tehtiin. 4 1

42 Sahtikurssit 2001 Sahtia perinteisesti –kurssi Työväenopiston kanssa. Opettajina olivat Kauko Saarinen ja Matti Järvinen, osallistujia 16. 2002 Antero Nurron kotona, 4 osallistujaa 2003 Pekka Niemelän autotallissa valmistettiin sahtia sähköpadassa ja mehumaijalla. 2004 Padallinen sahtia -kurssi Pekka Niemelän autotallissa. 2005 Sahtikurssi Pekka Niemelän autotallissa, 3 osallistujaa. 2006 Pekka Niemelän kurssi 2008 Pekka Niemelän sahtikurssi, 3 osallistujaa. Tuloksena ”juotavan hyviä sahteja”. 2009 Pekka Niemelän sahtikurssi 2010 Pekka Niemelän sahtikurssi Muut sahtitapahtumat 2003 Sahtitapahtuma Vonkaleen kalastuspuistossa 2005 Lahden kaupungin 100-vuotisjuhla. Viiden sahtilahtelaisen kulkueessa kannettiin kylttiä ”Sahdilla satavuotiaaksi”. Satamassa oli Pekka Niemelän sahdintekonäytös. 2006- 2010 Metron sahtiviikko ja Pekka Niemelän sahdintekonäytös vuosittain. Kilpailut Lahden sahtimestarit 2001 Jarmo Vallinen 2002 Matti Järvinen 2003 Juha Kojonen 2004 Matti Järvinen 2005 Matti Laaksonen 2006 Pekka Niemelä 2007 Pekka Niemelä 2008 Matti Järvinen 2009 Pekka Niemelä 2010 Pekka Niemelä Vapaan tavan voittajat 2002 Vilho Järvinen 2003 Kauko Saarinen 2004 Pekka Niemelä 2005 Kauko Saarinen 2006 Anne Tanhula 2007 Pekka Niemelä 2008 Pekka Niemelä 2009 Anne Tanhula 2010 Anne Tanhula Avoin perinteisellä tavalla valmistettu sahti -kilpailu 2009 Jan Cuypers 2010 Pirjo ”Piipa” Korpela 4 2

43 Osallistumiset sahdinvalmistuksen SM-kisoihin 2001 Mouhijärvi Jarmo Vallinen 2002 Hollola Matti Järvinen 2003 Luopioinen Juha Kojonen 2004 Honkajoki Juha Kojonen 2005 Kärkölä Matti Laaksonen 2006 Ikaalinen Pekka Niemelä 2007 Luhanka Pekka Niemelä 2008 Kuhmoinen Matti Järvinen 2009 Kankaanpää Pekka Niemelä 2010 Lahti Pekka Niemelä Yhteistyökumppanit Befu, Metron olutseura Hollolan Hirvi Holy, Hollolan oluenystävät ry Lammin sahti Perakko Kuhmoinen Saimaan panimo Suomen Hiiva Viking Malt Kunnianimet Sahtivaari Kauko Saarinen ”diktaattorina” ideoi Sahtivaari-tunnustuspalkinnon. Hän myös päätti kunnianimen saajista. Sahtivaari-tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on tarpeeksi kauan toiminnallaan / elämällään säilyttänyt, suojellut ja edistänyt Sahtikulttuuria (Äijäkulttuuri) elävässä toiminnassa kaupunki- kuntayhteisössä. Jatkossa kunnianimestä päättävät sahtivaarit numerot 2-5. Herasjuomari Herasjuomari -kunnianimen on ideoinut hollolainen Rauno Lampinen. Herasjuomariksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on merkittävästi edistänyt paikallista tai valtakunnallista sahtikulttuuria tai on merkittävästi auttanut Sahtilahti ry:tä sen toiminnassa. Herasjuomari -kunnianimi on myönnetty seuraaville henkilöille: Rauno Lampinen (1.), Matti Järvinen (2.), Vilho Järvinen (3.), Kauko Saarinen (4.), Marja Vuorinen (5.), Jouko Haahtela (6.), Pekka Kääriäinen (7.), Ilkka Sipilä (8.). 10-vuotisjuhlassa nimettiin 8 uutta herasjuomaria: Mikko Varjonen (9.), Pekka Niemelä (10.), Marja Rantanen (11.), Matti Laaksonen (12.), Satu Vähäkallio (13.), Tuulikki Bärling (14.), Pirjo Korpela (15.), Kari Kaksonen (16.). 4 3

44 SAHTIRESEPTEJÄ Järvisen Matin tapa valmistaa sahtia Välineet: saavi pata 60-70 l mäskäykseen, alkukäymiseen 60-70 l keittämiseen kuurna + harso ämpäreitä 2 kpl vierteen valutukseen kuuppa mäskin lappamiseen mela sekoittamiseen vesilukko käyttämiseen kanisterit Aineet: maltaat vesi hiivaa käyttämiseen 20 kg ohraa 1-1,5 kg ruista Lahtivesi tai vastaava (humalaa, jos haluaa käyttää) katajaa 5-8 kunnon oksaa kuivahiivaa 1-1,5 pussia KUURNA ritilä ja verkko, jossa mäski valutetaan Valmistus Maltaat laitetaan saaviin ja kastellaan 35-40 asteisella vedellä niukasti, mutta kuitenkin niin, että ne kastuvat kauttaaltaan. Vettä (10 astetta kuumempaa) lisätään noin tunnin välein ja sekoitetaan aina hyvin. Myös veden lisäyksen välillä sekoitetaan mäski hyvin. Näin jatketaan 6 tuntia, lämpötilan pitäisi olla 60-65 astetta. Nyt mäski laitetaan pataan ja lämpötilaa nostetaan niin kauan, että mäski on kiehuvassa tilassa, kaiken aikaa ahkerasti sekoittaen pohjaan palamisen estämiseksi Mäski on valmis kuurnattavaksi. Imellytysaika 6-7-tuntia on aika hyvä. Kuurnaus Kun mäski on padassa käynyt kiehumavaiheen, se on valmis laitettavaksi kuurnaan. Kuurnassa on siiviläverkko ja ritilä tai kapulat, että kuurnan pohjalla on vapaa tila vierteen virtaukseen. Kun verkko on paikallaan, laitetaan katajanoksat, 5-8 kpl, kuurnan pohjalle ja mäskin kuurnaan mättäminen voidaan aloittaa. Vierre valuu ämpäreihin, jota apuna käyttäen voidaan mitata vierteen määrää. Kun pata on tyhjä ja vierteen määrä tiedossa, niin kuurnaan on valettava kiehuvaa vettä oikean määrän saamiseksi, noin 42-45 l. Käyminen Kun vierre on valutettu ja mitattu saaviin, alkaa käymisvaihe. Jos haluaa käyttää humalaa, laitetaan se harsopussissa roikkumaan saaviin. Vierre jäähdytetään 28 asteeseen, laitetaan 1-1,5 pussia kuivahiivaa ja annetaan käydä avoastiassa noin vuorokausi. Humalapussi poistetaan ja vierre laitetaan astiaan, johon voi laittaa vesilukon, lämpötilan ollessa noin 10-12 astetta. Kun käymistä on jatkunut noin 1,5 viikkoa, täytyy se saada lakkaamaan lämpötilaa alentamalla ja astiat suljetaan ilmatiiviisti. 3-4 viikon ikäisenä juoman pitäisi olla parhaimmillaan. Annen keittiösahti Välineet: 1 kpl 14 litran kattila 3 kpl 10 litran kattiloita 2 kpl sähkölevyjä teräskuurna 13 kg ohramallasta 700 g ruista -noin 6 litraa vettä kattilaan -maltaat 60 asteiseen veteen -lämmitys, tunnin välein nostetaan lämpöä viitisen astetta kerrallaan -imeltyy noin 6-7 tuntia -viimeinen lämpötila 85 astetta (kinkkumittari) -pannaan mäski katajalla pedattuun kuurnaan -valellaan vierre kuurnaan takaisin niin kauan kun on sameaa -kiehuvalla vedellä jatketaan valelua -jäähdytetään vierre alle 10 asteeseen -lisätään hiiva tästä mallasmäärästä saadaan noin 35 litraa sahtia Pekan sähkösahtiresepti Resepti on: 40-50 litraa vettä 1 kg Rantasen tuoppi kotikalja mallasta 20 kg ohramaltaita kourallinen oman puutarhan humalan käpyjä muutama katajan marja Pääsiäiseksi tai muulloinkin kun haluaa imelämmän sahdin voi lisätä vielä 1 kg mämmimallasta. -Lämpötila nostetaan ensin noin 55 asteeseen ja pidetään puolituntia sitten 65 asteeseen tunti ja sitten niin ylös kun saadaan tax 84 astetta -juoksutus, -vierteen jäähdyttyä hiiva (1 liuska kotimaista kuivahivaa) Käytetään noin vrk lämpöisessä ja neljä viikkoa kylmässä 4-7 astetta Ja ei kun juomaan. Perskaljalle/jälkitipalle on käyttöä henkilöille jotka kärsivät ummetuksesta, mutta on muistettava että vierre ei säily jääkaapissa kuin viikonpäivät. 4 4

45 Itse olen käyttänyt perskaljan vuorokautta myöhemmin koska vuorokauden käyneestä sahdista otan kuupallisen jonka sekoitan perskaljaan samalla lisään 1 litran Rantasen kotikalja uutetta tai tummaa kotiolut uutetta. Tämäkin käytetään 1-2 vrk lämpöisessä ja sitten kylmään. Astiana käytän vesilukollista tiivistä ämpäriä. Tästä syntyy noin keskikaljan vahvuista "sahteroa", joka kelpaa jano- ja työjuomaksi matalan alkoholipitoisuuden vuoksi. Mäskistä voi tehdä sämpylöitä/leipää mäski osana taikinaa (Piipan osaamisaluetta), itse käytän sitä riistalle ruuaksi läpi vuoden ja kompostiin erittäin hyvä lisä myös pienissä erissä (Tämä on niiden heiniä jotka komposteista tietää paremmin). Hämäläinen Mehumaijasahti (alkuperä tuntematon) 1 kg ohramaltaita 300 g ruismallasta (100-200g voi riittää, kokeilemalla löytyy oikea suun mukainen suhde) 5 l vettä vähän hiivaa (veitsen kärjellinen) Mittaa maltaat suureen paksupohjaiseen kattilaan. Kaada n. 3 dl haaleaa vettä niiden joukkoon. Pidä kattilaa 1,5 tuntia lämpimässä paikassa, jotta imeytyminen pääsee alkuun. Kuumenna 6 dl vettä poreilevaksi. Sekoita se maltaisiin. Anna niiden jälleen seistä 1-2 tuntia lämpimässä. Kuumenna loppu vesi, kaada se kattilaan ja keitä sahtipohjaa 5-10 minuuttia. Sekoita koko ajan. Valuta seos esimerkiksi Mehumaijassa (levitä siiviläosaan kostutettu sideharso). Lisää huoneenlämpöiseksi jäähtyneeseen sahtiin pienen pieni (n. ½ grammaa) hiivaa. Anna sahdin käydä huoneenlämmössä useita tunteja eli kunnes pintaan muodostuu hiukan vaaleata vaahtoa. Sahtia ohjeen määrästä tulee n. 3 litraa. Pullota se ja anna käydä kylmässä paikassa ainakin 2-4 vuorokautta. Jos alkuimeltyminen ei jostain syystä ole onnistunut, voidaan sahtiin tarjolle tuotaessa lisätä hieman sokerilientä tai siirappia. (Kilpailusahtiin ei saa lisäyksiä tehdä) HUOM! Haudutusaika voi olla pidempikin kuin ohjeessa mainittu. Myös keittoaikaa voi pidentää ja pitää vain huolehtia, ettei seos pala pohjaan. Keitettyä katajavettä voi valuttaa myös hiukan ”mäskin” päälle, jolloin tulee katajaisempi maku ja määrä lisääntyy. Laaksosen Matin Kärkölän makea Tarvikkeet: 20 kg ohramaltaita 1½ -2 kg ruismaltaita, Tuoppi ja vähän mämmimaltaita (ruisjauhoja) Vettä runsaasti (jos padassa keittää, varattava myös kuuma vesi erikseen) Kuurna, puinen tai teräksinen Katajia, kuurna katajoitava katajavarilla hyvin jos puinen Hiivaa (kahvilusikallinen) Astiat (kaikki) pestään kuumalla katajavedellä huolellisesti ja katsotaan valmiiksi, mieluummin jo edellisenä päivänä (iltana). 80 litran saavi, mela sekoittamista varten, kuurna, 80 litran pata keittämistä varten. Pieniä puita keittovaiheen ajaksi, jotta pysyy pieni tuli padan alla. Ohramaltaat ja ruismaltaat pannaan saaviin ja sekoitetaan (mämmimaltaat ja ruisjauho) - päälle kaadetaan n. 60-70 ast. kuumaa vettä jotta maltaat kastuvat ”läpimäriksi” - tästä jatketaan n. tunnin välein n. 80-90 ast. vedellä, niin että 7-8 tunnin hauduttamisen jälkeen mäski on löysää puuroa. Tarvittaessa voidaan kuumaa vettä lisätä ennen keittämisen aloittamista. Pata ei saa tulla liian täyteen vajaus n. 10 senttiä, muuten voi kuohahtaa yli. Tämän jälkeen keitetään n. tunnin ajan, josta ½tuntia hiljaista kiehumista koko ajan sekoittaen, varottava pohjaan palamista. Käytössäni on 80litran Kota pata. Kuurnan valmiiksi pano: Pestyyn kuurnaan tehdään ”peti” eli ritilän (verkon) päälle keitettyjä pieniä katajanoksia. Yksinkertainen sideharso (kärpäsverkko) katajien päälle, jotta mäskistä siivilöityy sahtivierrettä. Riihessä kuivattuja rukiinolkia voi myös käyttää. Tämän jälkeen mäski pannaan kuurnaan valumaan. Ensimmäinen ämpärillinen kaadetaan varovasti mäskin päälle uudelleen siivilöitymään. Näin saadaan kirkasta tummaa sahtivierrettä. Sahtivierrettä otetaan makeudesta riippuen 40-45 litraa. Lisäksi saadaan vielä jälkivierrettä kaljan tekoon. Sahtivierre pyritään jäähdyttämään mahdollisimman nopeasti. Jäähtyneestä vierteestä otetaan n. litran verran alkukäyttämistä varten, johon lisätään hiiva. Seurataan huoneenlämmössä käymisen alkamista. Havaittaessa vaahtoa ilmestyneen käytteen päälle, käyte lisätään isomman erän sekaan ja jätetään koko erä huoneenlämpöön n. 1-2 vrk ajaksi, lämpötilasta riippuen. Käymisen päästyä alkuun siirretään kylmempään loppukäymisen ajaksi. Vahvempaa sahtia haluttaessa lämpökäymistä voi jat4 5

46 kaa, jopa niin kauan että käyminen loppuu ja sitten kylmään. Itse käytän huoneenlämmössä ½ vuorokautta tai niin kauan kun on hyvä käyminen alkanut, ja sitten kylmään. Mitä kylmempänä sahdin saa käymään, (8-10 astetta) niin myös pysyy makeampana pidempään. Maltaiden teko: Ohra-, sekä ruismaltaiden valmistusta kärköläläisittäin Tohinojalla, Kärkölässä Teurojoen varrella - Matti Laaksonen Ohramaltaat Juuttisäkki täytettiin ohrilla n. 1/3:aan ja säkki sidottiin rautalangalla kiinni. Kuljetettiin maitorattailla Teurojoelle. Sidottiin pitkään kettinkiin ja heitettiin jokeen itämään. Annettiin olla joessa n. viikon verran, virtaavassa vedessä ei ollut hapantumisen vaaraa. Sieltä itäneet ohrat tuotiin kotikaivolle ja huuhdeltiin puusaavissa muutamaan kertaan, jotta savijäämät ja isompi määrä ituja poistui samalla. Sauna oli jo lämmitetty valmiiksi ja huuhdellut ohrat levitettiin mallasparveen ohueksi kerroksesksi. Ohria käytiin sekoittelemassa useaan kertaan, aluksi pitkävartisella kolalla. Illalla saunomisen yhteydessä mentiin kontillaan parveen ja sekoiteltiin käsin ja samalla maisteltiin. Makeita alkoi vähitellen olla. Maltaat olivat tarpeeksi kuivuneet, kun hampailla koeteltiin, että napsahtaa kunnolla poikki. Kuivatus kesti muistaakseni pari vuorokautta, saunomista samoin parina iltana. Tämän jälkeen kuivat ohrat vietiin Järvelään myllyyn rouhittavaksi sopivaksi maltaaksi. Joskus tuli liian hienoa, jolloin vierteen valuminen kävi hitaammin. Saunaan tuli myös lämmityksen aikana savua. Ennen saunomista oli tuuletettava enimmät savut pois. Teurojoki ruopattu 1950-luvun lopulla, minkä jälkeen ei voinut ohria enää idättää joessa. Vanha mallassauna on myös purettu vuonna 1957. Myllyt on purettu n. 1960-luvulla. Ruismaltaat Rukiit huuhdeltiin pariin kertaan ja sen jälkeen ne jätettiin puusaaviin itämään. Vettä vaihdettiin muutamia kertoja. Itäminen kesti 2-3 päivää. Tämän jäkeen idätetyt rukiit vietiin valmiiksi lämmitettyyn saunaan, mallasparveen. Siellä niitä sekoitettiin aluksi kolalla ja sen jälkeen useaan kertaan käsin konttausasennossa liikkuen. Mieluisaa puuhaa, sai maistella samalla makeutuvia ruismaltaita. Maltaat olivat sopivan kuivia kun hampaissa napsahtivat mukavasti. Sitten vaan taas vietiin Järvelään myllyyn jauhettavaksi sopivan rouheiksi. Maltaista tuli vaaleita. Sahtiin saatiin sopivaa tummuutta valmistusvaiheessa kiehautus eli kypsytysvaiheessa. Uunissa kuumennettujen kivien päälle ripoteltiin ruismaltaita, jolloin ne ”vähän” kärähtivät ja muodostivat tumaa väriä. Olisiko sitten tullut sitä kivisahtia. Viimeiset kotimaltaat tehtiin 1950-luvun alussa. Sahtia valmistettiin juhlapyhiksi, jouluksi ja juhannukseksi vähintään ja tietysti muiksi juhlapäiviksi (häät, hautajaiset ym.). Paavo Kärhän sahti Valmistusvaiheet: - pitkä imellytys puusaavissa - hämmentäminen - kuuman veden lisäys - melkein kiehuvana viimeinen lisäys - valurautapataan, jossa pohjaan palamisen vaara, myöhemmin ruostumaton teräspata - ensin peltikuurna, myöhemmin ruostumaton teräskuurna - itse kasvatettu humala - säilytysastiana ensin puutynnyri, sitten korkillinen kanisteri - katajaa ei ole ollut Paavolla mäskin seassa - katajapalikat pohjalla, niiden päällä sideharso Taari, karjalainen ruokajuoma Kuorineen keitetyt perunat survottiin, ruisjauhot lisättiin ja imellytettiin lämpimässä. Massa levitettiin uunipellille ja kuivatettiin uunissa, lohkottiin paloiksi, lisättiin vesi ja käytettiin hiivalla. Juotiin kesäaikaan. Piipan ohjeita mäskin ja sahdin jatkojalostukseen RUPUSKA KAAKKU 3,6 dl sokeria 1,2 dl juoksevaa margariinia tai sulatettua voita 2 kananmunaa 1,2 dl kermaa 1.2 dl mäskiä 3,6 dl vehnäjauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta ripaus suolaa ripaus muskottia 1 tl vaniljasokeria ½ tl kardemummaa 50 g tumma suklaa rouhetta tai rusinoita tai puolukoita tms Sekoita sokeri, rasva, kerma, mausteet ja mäski kulhossa tehosekoittimella tasaiseksi. Lisää munat seokseen yksitellen edelleen tehosekoittimella ”vatkaten”. Lisää jauhot, suklaarouhe ja leivinjauhe varovasti sekoittaen. 4 6

47 Kaada taikina voideltuun ja paista + 175 astetta noin min 45 kunnes taikinaa ei tartu esim. hammastikkuun. SAHTIKAKKU / MUFFINSIT 3 dl sahtia 2 dl sokeria 2 dl siirappia 2 dl voisulaa 6 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 2 dl rusinoita tai 1 dl rouhittuja kuivattuja karpaloita 1-2 tl piparkakkumaustetta Sekoita kuivat aineet jauhoihin. Lisää sahti, siirappi, ja voisula. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista + 175 astetta noin tunti. Voit jakaa taikinan muffinssi vuokiin ja paistaa + 200 astetta 10-15 min . MÄSKILEIPÄ 5 dl vettä, vierrettä, sahtia 1 pussi kuivahiivaa 2 tl suolaa 5 dl mäskiä ½ dl siirappia 1 dl kaurahiutaleita 1 dl öljyä vehnäjauhoja Lämmitä neste ja sekoita joukkoon kaikki aineet paitsi vehnäjauhot. Alusta (käsin) taikina vehnäjauhoilla sopivan kimmoisaksi ja jätä noin ½ tunniksi lepäämään. Vaivaa taikinasta ilmakuplat pois jaa se kahtia. Jätä taikina (esim. jauhotetun leivinliinan päälle kulhoon) nousemaan noin tunniksi. Paista uunissa (kippaa leivät varovasti pellille) +175 astetta noin 40 min. Anna kypsien leipien levätä liinan alla. ’NUUTTIPUKIN’ PELTILEIPÄ 1 l Sahdin loppuja 50 g hiivaa 3 dl siirappia 3 dl kaljamaltaita 2 dl mämmimallasta 1 dl kaurahiutaleita 3 dl ruisleipä-ainesta 1 rkl reilu suolaa 10 dl vehnäjauhoja Sekoita aineet lämmitettyyn sahtiin, kumoa leivinpaperoidulle uunipellille. Kohota 1.5 tuntia lämpimässä . Paista + 175 astetta 1,5 tuntia , sivele tunnin kuluttua leipä reilulla kädellä siirappivedellä ja jatka paistamista loppu puoli tuntia . Jäähdytä liinan alla. Leipä on parhaimmillaan parin päivän päästä. MÄSKILIMPPU, saaristolimpun tapaan 5 dl piimää 10 g kuivahiivaa 1,5dl siirappia 3 dl mäskiä 1,5 dl ruisjauhoja (0,5 dl ruismallasta) 2 tl suolaa 6 dl vehnäjauhoja 1 dl puolukoita voiteluun siirappi ½ dl vettä 1 rkl Lämmitä neste ja sekoita joukkoon kuivahiiva, siirappi, mäski, jauhot, puolukat, suola ja vehnäjauhot. Jaa taikina kahteen voideltuun vuokaa. Anna taikinan nousta 1½ tuntia lämpimässä ja vedottomassa paikassa. Paista leipiä uunin alimmalla ritilätasolla 175 asteessa 2 tuntia. Kun leivät ovat kypsyneet 1½ tuntia valele siirappivedellä. Kumoa kypsät leivät vuoista ritilälle liinan alle jäähtymään. Anna leipien tekeytyä viileässä pari - kolme päivää niin leivät on parhaimmillaan. 4 7

48 Lähteet: Haastattelut Matti Järvinen toukokuu 2010 Paavo Kärhä 24.5.2010 Matti Laaksonen 3.7.2010 Reijo Nieminen 22.4.2010 Kauko Saarinen 3.8.2010 Arto Vuorinen 2.6.2010 Marja Vuorinen 2.6.2010 Anne Tanhula 11.2.2011 Metro Painamattomat lähteet Käsikirjoitukset Finne, A. (2010). Sahdinvalmistuksen SM-kisat Lahden matkustajasatamassa Niemelä, P. (2010). Esipuhe Niemelä, P. (2010). Juhlapuhe Sahtilahti ry:n 10-vuotisjuhlassa Niemelä, P. (2010). Pekka ”Peke” kertoo omin sanoin Taitto, I. (2011) Eteenpäin perinnejuoman viitoittamalla tiellä Sahtilahti ry:n vuosikertomukset ja toimintakertomukset vuosilta 2000-2010 Painetut lähteet Asplund, Ulla (1990) Sahtikirja. Ellilä, E.J. (1961). Piekkolan lähde sekä muita itähämäläisiä kotiseutuaiheita Etelä-Suomen sanomat 14.5.2010 Helsingin sanomat 13.5.2010 Suuronen, K. (1969) Ohrainen olut Sahdin Suomenmestaruuskisat Kankaanpäässä (2009). Käsiohjelma Sahdin SM-kisat Lahti (2010). Käsiohjelma. Viljaklusteri 2010. Verkkolähteet MMM Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet2/tiedote.asp?nro=753) 22.2.2011 Liite: Hallitukset 2000-2010 4 8

49 Liite PERUSTAVAN KOKOUKSEN 27.8.2000 OSALLISTUJAT: Kauko Saarinen Reijo Nieminen Arto-Kalevi Vuorinen Niina Jäntti Vilho Järvinen Matti Järvinen Marja Vuorinen Mikko Varjonen Markku Mustonen Harri Rummukainen Rolf Wahlroos-Komulainen Pertti Elomaa Timo Linna Marianne Mihailow Perustamiskirjan allekirjoittajat Kauko Saarinen Reijo Nieminen Marja Vuorinen Arto Vuorinen Timo Linna Markku Mustonen Harri Rummukainen HALLITUKSET JA TOIMIHENKILÖT 2000-2001 Kauko Saarinen, puheenjohtaja Arto Vuorinen, varapuheenjohtaja Marianne Mihailow, sihteeri Markku Mustonen, rahastonhoitaja Reijo Nieminen, jäsen Harri Rummukainen, jäsen Marja Vuorinen, jäsen Matti Järvinen, varajäsen Timo Linna, varajäsen Niina Jäntti, tilintarkastaja Vilho Järvinen, tilintarkastaja 2002 Kauko Saarinen, puheenjohtaja Matti Järvinen, varapuheenjohtaja Marja Vuorinen, jäsen Antero Vuorinen, jäsen Antero Nurro, jäsen Marja Rantanen, jäsen Timo Linna, rahastonhoitaja Markku Mustonen, sihteeri, varajäsen Mauno Ojanen, varajäsen Niina Jäntti, tilintarkastaja Vilho Järvinen, tilintarkastaja Jouko Hurme, varatilintarkastaja Markku Mustonen, varatilintarkastaja 2003 Kauko Saarinen, puheenjohtaja Harri Huittinen, varapuheenjohtaja, varajäsen Markku Mustonen, sihteeri Timo Linna, rahastonhoitaja Matti Laaksonen, jäsen Tuulikki Bärling, jäsen Marja Rantanen, jäsen Antero Nurro, jäsen Pekka Niemelä, varajäsen Matti Järvinen, tilintarkastaja Vilho Järvinen, tilintarkastaja 2004 Kauko Saarinen, puheenjohtaja Harri Huittinen, varapuheenjohtaja Matti Laaksonen, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Marja Rantanen, jäsen Pekka Niemelä, jäsentiedottaja Timo Linna, jäsen Anu Terho, varajäsen Risto Sallinen, varajäsen Matti Järvinen, tilintarkastaja Vilho Järvinen, tilintarkastaja 2005 Kauko Saarinen, puheenjohtaja Pekka Niemelä, varapuheenjohtaja, jäsentiedottaja Matti Laaksonen, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Marja Rantanen, jäsen Anu Terho, jäsen Risto Sallinen, jäsen Ilkka Taitto, varajäsen Seppo Mäkelä, jäsen Matti Järvinen, tilintarkastaja Vilho Järvinen, tilintarkastaja Matti Vähälä, varatilintarkastaja Sirkka Huomo, varatilintarkastaja 4 9

50 2006 Ilkka Taitto, puheenjohtaja Pekka Niemelä, varapuheenjohtaja Matti Laaksonen, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Marja Rantanen, jäsen Risto Sallinen, jäsen Satu Vähäkallio, varajäsen Mauno Onttonen, varajäsen Kauko Saarinen, tilintarkastaja Matti Järvinen, tilintarkastaja Jouko Hukkanen, varatilintarkastaja Juha Kojonen, varatilintarkastaja 2007 2010 Ilkka Taitto, puheenjohtaja Pekka Niemelä, varapuheenjohtaja Matti Laaksonen, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Marja Rantanen, jäsen Satu Vähäkallio, jäsen Risto Sallinen, jäsen Mauno Onttonen, varajäsen Jouko Hukkanen, varajäsen Kauko Saarinen, tilintarkastaja Matti Järvinen, tilintarkastaja Timo Linna, varatilintarkastaja Mikko Varjonen, varatilintarkastaja 2008 Ilkka Taitto, puheenjohtaja Pekka Niemelä, varapuheenjohtaja Aija Finne, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Marja Rantanen, jäsen Risto Sallinen, jäsen Jouko Hukkanen, jäsen Mauno Onttonen, varajäsen Pirjo Korpela, varajäsen Kauko Saarinen, tilintarkastaja Matti Järvinen, tilintarkastaja Timo Linna, varatilintarkastaja Mikko Varjonen, varatilintarkastaja Pekka Niemelä, puheenjohtaja Mikko Varjonen, varapuheenjohtaja Aija Finne, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Pirjo Korpela, jäsen Jouko Kuuseva, jäsen Marjo Leinonen, jäsen Jouko Hukkanen, varajäsen Matti Laaksonen, varajäsen Kari Launonen, tilintarkastaja Satu Vähäkallio, tilintarkastaja Göran Rönnblad., varatilintarkastaja 2009 Pekka Niemelä, puheenjohtaja Mikko Varjonen, varapuheenjohtaja Aija Finne, sihteeri Tuulikki Bärling, rahastonhoitaja Jouko Hukkanen, jäsen Jouko Hurme, jäsen Pirjo Korpela, jäsen Matti Laaksonen, varajäsen Marja Rantanen, varajäsen Jouko Kuuseva, tilintarkastaja Satu Vähäkallio, tilintarkastaja Jarmo Kröger , varatilintarkastaja Ilkka Taitto, varatilintarkastaja 5 0

51 Liite: valokuvia SAHTILAHTI RY:N PUHEENJOHTAJAT Kauko Saarinen 2000-2005 Ilkka Taitto 2006-2008 SAHTILAHTI RY:N KIERTOPALKINNOT Pekka Niemelä 2009Lahden sahtimestaruuskilpailu, pokaalin lisäksi henkilökohtaiset tuopit ja lakki voittajalle Avoin sahtikilpailu perinteisen sahdin valmistajille, valmistanut ja lahjoittanut Matti Järvinen Sahtilahden jäsenten välinen sahtikilpailu vapaalla tavalla valmistetulle sahdille Tietäjä iänikuinen, lahjoittanut Kake Saarinen 5 1

52 AVOIN SAHTIKILPAILU METRON TERASSILLA 13.5.2010 Kuvat Juho Kyllönen 5 2

53 13.5. järjestettyyn toiseen Lahden avoimeen perinteisen tavan sahtikilpailuun osallistui kuusi kilpailijaa ja lahtelaisten lisäksi kilpailijoita tuli myös Tampereelta, Jämsästä, Padasjoelta ja Heinolasta. Tulokset: 1. Pirjo Korpela (17), 2. Jami Laaksonen (18), 3. Masa Poskela (20), 4. Pekka Niemelä, Luis Santos Montalbán ja Jussi Nurminen. Tuomareina toimivat: Tommi Tervo, Liisa Ojala, Jouko Kuuseva, Päivi Henttu, Kari Lempinen, Pentti Poskela ja Arvi Kuuseva. 5 3

54 SAHDINTEKONÄYTÖS METRON TERASSILLA 15.5.2010 Kuvat Juho Kyllönen klo 8.32 klo 8.33 klo 8.36 klo 8.52 klo 8.57 klo 9.07 5 4

55 klo 9.20 klo 11.03 klo 11.04 klo11.04 klo 16.38 klo 18.06 klo 20.40 5 5

56 klo 21.07 klo 21.32 klo 21.39 klo 21.42 klo 21.43 klo 21.44 klo 21.44 klo 21.51 5 6

57 klo 22.07 klo 22.14 Mäskin voi käyttää esimerkiksi leivontaan taikinan jatkeeksi. Sahdinteko on ”pitkän päivän matka yöhön”… ja maistamaankin pääsee vasta 2-4 viikon päästä. Maistuis varmaan sullekin. 5 7

58 SAHDINVALMISTUKSEN SM-KILPAILU LAHDESSA 14.8.2010 Kuvat Aija Finne Perjantai 13.8. 5 8

59 Lauantai 14.8. 5 9

60 6 0

61 6 1

62 Kuva: Jouko Hukkanen Sahdinvalmistuksen 2010 SM-kilpailun tulokset: 1. Olavi Viheroja, Hämeenkyrö 2. Anne Tanhula, Kuhmoinen 3. Reijo Hautakangas, Isojoki 4. Eija Heikkilä, Asikkala 5. Kauko Kuusikko, Jämijärvi 6. Pekka Niemelä, Lahti 6 2

63 Jälkipelit Salli-laivalla 6 3

64 Ylhäällä SM-paidan kuva Keskellä SM-mainoksen kuva Vasemmalla SM-käsiohjelman kansi Piirrokset: Tauno Korpela 6 4

65 SAHTILAHTI RY:n 10-VUOTISJUHLA 20.11.2010 Kuvat Aija Finne 6 5

66 6 6

67 6 7

68 SAHTIKALENTERI 2010 Oi Sahti: E. J. Ellilä, kuva Tauno Korpela Kartta Lahden SM-kilpailujen pitopaikkaan Tammikuu Lahden Rytmin Ystävät ry RYRY Helmikuu Preerian Olutseura POS Maaliskuu Hollolan Oluenystävät ry HOLY Huhtikuu Sahtipäät Ry, pääkaupunkiseutu Toukokuu Sahtilahti ry Kesäkuu Lammin Sahti 6 8

69 Heinäkuu Perinneyhdistys KUURNA ry Elokuu BEFU – Beer Friends Underground Syyskuu Kankaanpään Sahtiseura Lokakuu Hollolan Hirvi, ravintola-panimo Marraskuu Sahtivaarit Joulukuu Suomen Sahtiseura ry Julkaisija: Sahtilahti ry Ulkoasu: Seppo Laine Käsikirjoitus: Kauko Saarinen Paino: Geisir Oy/Päijät-Paino Oy Mainostajat: Pieni Talo Preerialla Salpakankaan LääkintävoimisteluOy Jurmo Inn Fire Art Nahka Paja Lammin Sahti Ravintola Metro Messu Mainos Painajainen Pesäkallion Kesäteatteri Oluttyypit Ravintola Tehi Oy Café Wanha Pankki Pitkä Pub HRA-Consulting ML-Projektit Oy 6 9

70 Henkilöhakemisto Bärling, Kari Bärling, Tuulikki Cuypers, Jan Elomaa, Pertti Finne, Aija Forss, Iikka Ginter, Filip Haahtela, Jouko Hakala, Jouko Halme, Kaija Halme, Laura Halme, Sakari Hautakangas, Reijo Heikkilä, Eija Heinola, Seija Heinonen, Jouko Henttu, Päivi Honkanen, Juhani Huittinen, Harri Hukkanen, Jouko (Hukka) Hurme, Jouko Hurri, Kimmo Hämäläinen, Päivi Jackson, Michael Jalkanen, Hannu Johansson, Elena Jokela, Seppo Jokinen, Kaisa Joulupukki Jäntti, Niina Järvinen, Matti Järvinen, Vilho Kaartinen, Nikke Kaiterniemi, Leena Kaksonen, Arja Kaksonen, Kari Kilpeläinen, Hannu Kojonen, Juha Korpela, Pirjo (Piipa) Korpela, Tauno Kuuseva, Arvi Kuuseva, Jouko Kuusikko, Kauko Kylänpää, Tuomas Kyllönen Juho Kähkönen, Heikki Kärhä, Paavo Kääriäinen, Pekka Kääriäinen, Sirpa Laakso J T Laaksonen, Jami Laaksonen, Matti Lahdensuo, Jorma Laine, Jorma Laine, Seppo Lampinen, Rauno Leinonen, Marjo (Mafla) Lempinen, Kari Lindfors, Mikko 21,24 32,35,43 22,23,42 7 14,18,19,21,26,29,31,32 21 18,19,23,30 14,17,43 17 17,23,28 18 10,16 30 13,30 28 9 27 39 10,11 12,14,15 19,21,23,28 16,19 28 5 11,13,23 23 39 11 25 7 7, 8,9,11,12,16,19,22,26,27,32,37,40,41,42,43,44 7,9,11,16,25,37,42,43 28 18,28 28 6,9,11,13,17,23,27,32,33,35,43 9,10,11,12,13,14,19,28,33 10,11,42,43 14,19,22,23,24,26,27,29,32,35,42,43,46,47 29 27 19,27,28,32 30 30 52,54 28 41,46 5,19,33,36,43 36 19 27 11,12,13,15,16,17,18,28,32,33,34,38,40,42,43,45,46 14,15, 18, 19,21,32 26 24 16,43 24,32 27 16,30 7 0

71 Linna, Timo Mantere, Heikki Miettinen, Pekka 7 16 16 Mihailow, Marianne (Haapoja) 7,8 Missonen, Jouko Mustonen, Markku Mäkelä, Seppo Niemelä, Pekka 8 7,9,10,33 10,12,13 Nieminen, Reijo Nurminen, Jussi Nurro, Antero Ojala, Liisa Ollikainen, Kari Onttonen, Mauno Pietilä, Virve Pohjoisvirta, Juha Poskela, Masa Poskela, Pentti Puolakka, Tomi Puumala, Aarne Pässilä, Väinö Rantanen, Marja Rautiainen, Jari-Pekka Reini, Antti Renkomäen martat Riutta, Heikki Rummukainen, Harri Rönnblad, Göran Saarinen, Kauko Sallinen, Risto Santos Montalbán, Luis Sihvonen, Juha Sipilä, Ilkka Skinnari, Jouko Soininen, Erkki Stauffer, Mikko Syrjälä, Harri Söyrilä, Markku Taitto, Ilkka Tanhula, Anne Tervo, Tommi Tiilikainen, Heimo Tuokkuri, Veli-Matti Turpeinen, Matti Turunen, Kaarina Tyrväinen, Anneli 4,5,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25, 26,27,28,29,30,31,32,34,40,41,42,43,44,45 6,7,8,39 27 10,38,42 11,17,18,19, 23,27,28 26 25 14 28 27,33 27 26 9,10 10,11 8, 21, 26,32,33,34,43 21 39 13,29 41 7,33 26 6,7,8,9,10,11,12,13,14,15, 16, 21,22,27,28,33,36,39,40,41,42,43 12,14,15,19,20,21 27 10,11,16 23,43 16 30 16,19 17 10,14 13,14,15,17,18,20,29,36 15,18,19,21,22,26,27,28,29,30,40,41,42,44 27 17 9,39 13,16 39 Wahlroos-Komulainen, Rolf 7 Wallasvaara, Kirsti Vallinen, Jarmo Valovaara, Voitto Varjonen, Mikko Viheroja, Olavi Vihervaara, Toivo Viitala, Kyösti Vuorinen, Arto(Arvi) Vuorinen, Marja Vähäkallio, Satu 9,10,13 39 8,42,43 23 7,18,21,22,26,29,31,32,33,34,43 23,30 19,23 9 6,7,8, 13,36,39 7,9,13,14,16,38,43 18,26,32,34,43 7 1

72 7 2

1 Publizr

Index

1. 1
2. 2
3. 3
4. 4
5. 5
6. 6
7. 7
8. 8
9. 9
10. 10
11. 11
12. 12
13. 13
14. 14
15. 15
16. 16
17. 17
18. 18
19. 19
20. 20
21. 21
22. 22
23. 23
24. 24
25. 25
26. 26
27. 27
28. 28
29. 29
30. 30
31. 31
32. 32
33. 33
34. 34
35. 35
36. 36
37. 37
38. 38
39. 39
40. 40
41. 41
42. 42
43. 43
44. 44
45. 45
46. 46
47. 47
48. 48
49. 49
50. 50
51. 51
52. 52
53. 53
54. 54
55. 55
56. 56
57. 57
58. 58
59. 59
60. 60
61. 61
62. 62
63. 63
64. 64
65. 65
66. 66
67. 67
68. 68
69. 69
70. 70
71. 71
72. 72

Home