5 MITÄ SAHTI ON Oi sahti Sahti juoma oivallinen, mehu miesten miehinen, voima otrasta otettu, neste läpi maltahien, kuurnan nenästä juoksutettu. Siin´on tuoppi katajainen, kaksikorvainen komia, se on taitajan tekoa, vaarin vetreän veistämä. Ota tuoppi kätehesi, kallista laita huulilles, siitä siemaiset kerran kaks, olosi tunnet varmemmaks. (Ellilä 1961: 194) Sahti on perinteinen suomalainen juoma, suodattamaton pintahiivaolut. Sen valmistustaito on yli tuhannen vuoden takaa. Sahtia tehdään yhä edelleen samalla tavalla kuin 500 vuotta sitten (HS 13.5.2010). Siinä käytetään perinteisiä raaka-aineita: ohra- ja ruismaltaita, sahdille tyypillisen maun antavaa katajaa sekä humalaa. Vahvoja sahtialueita ovat Häme, EteläPohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta. Sana ”sahti” lienee muunnos ruotsin kielen sanasta saft (mehu). Sahti -sanaa on käytetty jo 1700luvun alussa, jolloin sahti tarkoitti oluen valmistuksessa syntynyttä jälkijuomaa, huonompaa juomaa. Alun alkaen sahti on liittynyt johonkin toisarvoiseen, arkiseen kansanomaiseen. Nykyään sahdilla tarkoitetaan olutta vahvempaa, kotivalmisteista mallasjuomaa. 2009) (Sahti SM-kisat Kankaanpää Vuodenkiertoon kuuluvat suuret juhlat kuin myös perhejuhlat, talkoot ja työnjuhlat ovat olleet kotoisen kansanomaisen oluen eli sahdin juhlia. (Suuronen 1969: 74) Kotioluen tuli olla hyvää, voimakasta ja hyvin käynyttä. Kaksiviikkoista sahtia pidettiin yleensä parhaana. Sahtilahden nykyisellä puheenjohtajalla Pekka Niemelällä on humoristinen näkemys siitä, millaista sahdin pitää olla: ”Sitten on hyvä sahti, kun ei housut lähde puhtaaksi kahdellakaan pesulla… Leikki leikkinä, mutta todellisuudessa hyvä sahti ei käy vatsalle. Jos syö tummaa leipää jatkuvasti, sahti ei sekoita vatsaa. Mutta jos on tottunut syömään vain ranskanpullaa, se käy pakin päälle.” (ESS 14.5.10) ”Hyvä sahti on hyvää, mutta petollisen vahvaa.” (Niemelä ESS 14.5.10) Väkevä sahti saattoi tehdä tepposet, torkahtanutta talkoomiestä katsellen todettiin, että ryyppy on liian vähän, kaksi on liian paljon. (Suuronen 1969:75-76) Hautajaisolut oli niin tärkeä, että vanhuksilla oli varattuna paitsi valmis ruumisarkku myös olutmaltaat ja humalat omia hautajaisiaan varten. (Suuronen 1969:101) Sahtia liikaa nauttinut henkilö oli sahissa, ei juovuksissa, sanottiin Itä-Hämeessä. (Suuronen 1969:135) Entisaikojen suomalaisemännälle ei ollut minkäänlaisia tarjoiluongelmia: ”juhliksi sahtia” oli muuttumaton sääntö. Aito perinteinen tuote -suojauksen sahdille haki Suomen sahtiseura ry. Sahti on rekisteröity EU:n aito perinteinen tuote (APT) -rekisteriin, EU-nimisuojan se sai 26.4.2001. Muita suomalaisia nimisuojan saaneita tuotteita ovat kalakukko, karjalanpiirakka, Lapin puikula ja Kainuun rönttönen. (MMM Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa 2002) Nimisuojausjärjestelmissä suojausta ei koskaan myönnetä vain yhdelle yrittäjälle, vaan suojattua nimeä voivat käyttää kaikki yrittäjät, jotka toimivat suojauksen ehtojen mukaisesti, joko määritetyllä maantieteellisellä alueella tai APT:n tapauksessa rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti. ”Sahdissa maistuu suomalaisuuden juuret”, on arvostettu oluen tuntija ja kirjailija Michael Jackson sanonut. Jackson vieraili Suomessa usein mm. Lammin Sahdin Pekka Kääriäisen kutsumana. Sahdin lisäksi Jackson on päässyt nauttimaan savusaunan löylyistä. Perisuomalaista kerta kaikkiaan! Sahti maistuu muilla maillakin, Lammin sahti vie pieniä eriä sahtia esim. Yhdysvaltoihin. 5
6 Publizr Home