39 Arto ”Arwi” Vuorinen Arto ”Marjanpoika” Vuorinen on sahdin tekijä jo kolmannessa polvessa. Mummon, Bertta-muorin, sahti oli hänen mielessään hyvän sahdin esimerkkinä. Omat ensimmäiset sahtinsa Arto teki 1980luvulla. Arton tytärkin on tehnyt sahtia, joten perinne jatkuu jo neljännessä polvessa. Perinne on lähtökohta Arton sahdin tekemisessä. Puhtaus on hänellekin kaiken perusta. Arto tarkentaa, että hommaan ryhdyttäessä saunaa ei pestä millään kemikaaleilla vaan katajavedellä. Tällainen pesu jättää saunaan sahdinteolle tärkeät entsyymit. Arto sanoo valmistavansa myös luomusahtia, hän käyttää palikoita ja rukiin olkia kuurnan pohjalla. Oljetkin antavat makua tuotteeseen. Kaikkien välineiden on oltava huoneenlämpöisiä, ei kylmiä, ja imeltyminenkin tuottaa lämpöä. Arton mukaan ”sahdin teossa on niin paljon liikkuvia osia, että viime kädessä kaikki on Herran hallussa, ja saunatontun kanssa on oltava väleissä. Aina on yllätys, mitä tulee. Joka tuopista on annettava maahisille osuutensa…” Sahdin voi pilata joka vaiheessa, siksi kaikessa on oltava huolellinen. Kypsennys on tärkeää, raaka sahti tekee mahan kipeäksi. Arto käyttää humalaa, jota hän itse kasvattaa mökillä. Humalan tehtävä on kaksinainen, se antaa sahdille katkeruutta, mutta ennen kaikkea se on myös desinfioimisaine. Humala ryöpätään ja otetaan pois vierteen seasta, kun käyminen alkaa. Humalan asemesta makuaineena sahdissa on käytetty myös suopursua ja mesiangervoa. Viimeinen vaihe, jossa sahti saattaa pilaantua, on vierteen hapantuminen, mikä voi tapahtua silmänräpäyksessä. Vierre on jäähdytettävä niin nopeasti kuin mahdollista – Marja Vuorisen mukaan – lypsymaidon lämpöiseksi. Käyminen pitäisi saada alkuun hyvin rauhallisesti. Hiiva käyttää vierteen sokerit nopeasti, jos neste on liian lämmintä. Hiiva toimii vielä 5 asteen lämmössäkin. Arto Vuorinen on Sahtilahti ry:n perustajajäsen. Hän oli tärkeä vaikuttaja yhdistyksen syntymisessä. Ennen yhdistyksen perustamista hän oli Reijo Niemisen kanssa yhteistyössä kuin myös Kauko Saarisen. Arto on toiminut yhdistyksessä monin tavoin ja oli ensimmäinen varapuheenjohtaja. Reijo Nieminen Reijo ”Retsi” Nieminen on ollut näkyvä henkilö sahtiperinteen tunnetuksi tekemisessä Lahdessa. Suomen sahtiseuran hallituksen jäsenenä Nieminen oli useita vuosia. Hän järjesti Lahden sahtimestaruuskilpailuja 1990-alkupuolelta alkaen vuoteen 2000 asti. Vuoden 1996 sahtikisa oli enimmäistä kertaa julkinen. Ravintolassa pidetyn kisan yleisönä oli viitisenkymmentä innokasta ihmistä. Hän osallistui myös useita kertoja Lahden ja Iitin edustajana vuonna 1989 perustetun Suomen Sahtiseuran järjestämiin sahdinvalmistuksen SM-kilpailuihin. Nieminen toimi pitkään sahdin SM-kilpailujen pääsihteerinä ja on ideoinut nykyisen käytännön, miten tuomarit arvioivat sahteja, joita saattaa olla maisteltavana yli 30 tuotetta. Reijo Nieminen pyrki saamaan järjestämiinsä Lahden sahtimestaruuskisoihin tunnettuja esiintyjiä mm. Antti Reini, ”yksityisetsivä Vares” oli muusikkona. Tuomareina oli tunnettuja lahtelaisia, mm. Kaarina Turunen, Kirsti Wallasvaara, Juhani Honkanen ja Seppo Jokela toimivat tuomareina ja pääsivät tutustumaan sahtikulttuuriin. Nieminen piti myös tärkeinä hyviä suhteita Lahden Polttimoon, joka oli usein sponsorina ja jonka edustaja Veli-Matti Tuokkuri oli tuomarina sekä SM-kisoissa että Lahden paikallisessa kisassa. Kesällä 1998 Nieminen oli mukana rakentamassa sahtinäyttelyä Metsätietokeskus Lustoon. Hän myös esitteli sahdinvalmistusta. Niemisen sahti-innostus juontaa kotoa, hänen isänsä valmisti sahtia, jota Reijo Nieminen kertoo maistaneensa jo tuttipullosta. Reijo Nieminen kertoi tarinan, miten hänen lahtelainen tuttavansa oli kutsunut erään engelsmannin kylään ja oli tarjonnut tälle sahtia. Britti maisteli, innostui ja totesi, että jos lahtelainen tulisi Lontooseen, perustaisi pubin, jossa tarjoilisi sahtia, niin pian hän olisi miljonääri. 3 9
40 Publizr Home