46 kaa, jopa niin kauan että käyminen loppuu ja sitten kylmään. Itse käytän huoneenlämmössä ½ vuorokautta tai niin kauan kun on hyvä käyminen alkanut, ja sitten kylmään. Mitä kylmempänä sahdin saa käymään, (8-10 astetta) niin myös pysyy makeampana pidempään. Maltaiden teko: Ohra-, sekä ruismaltaiden valmistusta kärköläläisittäin Tohinojalla, Kärkölässä Teurojoen varrella - Matti Laaksonen Ohramaltaat Juuttisäkki täytettiin ohrilla n. 1/3:aan ja säkki sidottiin rautalangalla kiinni. Kuljetettiin maitorattailla Teurojoelle. Sidottiin pitkään kettinkiin ja heitettiin jokeen itämään. Annettiin olla joessa n. viikon verran, virtaavassa vedessä ei ollut hapantumisen vaaraa. Sieltä itäneet ohrat tuotiin kotikaivolle ja huuhdeltiin puusaavissa muutamaan kertaan, jotta savijäämät ja isompi määrä ituja poistui samalla. Sauna oli jo lämmitetty valmiiksi ja huuhdellut ohrat levitettiin mallasparveen ohueksi kerroksesksi. Ohria käytiin sekoittelemassa useaan kertaan, aluksi pitkävartisella kolalla. Illalla saunomisen yhteydessä mentiin kontillaan parveen ja sekoiteltiin käsin ja samalla maisteltiin. Makeita alkoi vähitellen olla. Maltaat olivat tarpeeksi kuivuneet, kun hampailla koeteltiin, että napsahtaa kunnolla poikki. Kuivatus kesti muistaakseni pari vuorokautta, saunomista samoin parina iltana. Tämän jälkeen kuivat ohrat vietiin Järvelään myllyyn rouhittavaksi sopivaksi maltaaksi. Joskus tuli liian hienoa, jolloin vierteen valuminen kävi hitaammin. Saunaan tuli myös lämmityksen aikana savua. Ennen saunomista oli tuuletettava enimmät savut pois. Teurojoki ruopattu 1950-luvun lopulla, minkä jälkeen ei voinut ohria enää idättää joessa. Vanha mallassauna on myös purettu vuonna 1957. Myllyt on purettu n. 1960-luvulla. Ruismaltaat Rukiit huuhdeltiin pariin kertaan ja sen jälkeen ne jätettiin puusaaviin itämään. Vettä vaihdettiin muutamia kertoja. Itäminen kesti 2-3 päivää. Tämän jäkeen idätetyt rukiit vietiin valmiiksi lämmitettyyn saunaan, mallasparveen. Siellä niitä sekoitettiin aluksi kolalla ja sen jälkeen useaan kertaan käsin konttausasennossa liikkuen. Mieluisaa puuhaa, sai maistella samalla makeutuvia ruismaltaita. Maltaat olivat sopivan kuivia kun hampaissa napsahtivat mukavasti. Sitten vaan taas vietiin Järvelään myllyyn jauhettavaksi sopivan rouheiksi. Maltaista tuli vaaleita. Sahtiin saatiin sopivaa tummuutta valmistusvaiheessa kiehautus eli kypsytysvaiheessa. Uunissa kuumennettujen kivien päälle ripoteltiin ruismaltaita, jolloin ne ”vähän” kärähtivät ja muodostivat tumaa väriä. Olisiko sitten tullut sitä kivisahtia. Viimeiset kotimaltaat tehtiin 1950-luvun alussa. Sahtia valmistettiin juhlapyhiksi, jouluksi ja juhannukseksi vähintään ja tietysti muiksi juhlapäiviksi (häät, hautajaiset ym.). Paavo Kärhän sahti Valmistusvaiheet: - pitkä imellytys puusaavissa - hämmentäminen - kuuman veden lisäys - melkein kiehuvana viimeinen lisäys - valurautapataan, jossa pohjaan palamisen vaara, myöhemmin ruostumaton teräspata - ensin peltikuurna, myöhemmin ruostumaton teräskuurna - itse kasvatettu humala - säilytysastiana ensin puutynnyri, sitten korkillinen kanisteri - katajaa ei ole ollut Paavolla mäskin seassa - katajapalikat pohjalla, niiden päällä sideharso Taari, karjalainen ruokajuoma Kuorineen keitetyt perunat survottiin, ruisjauhot lisättiin ja imellytettiin lämpimässä. Massa levitettiin uunipellille ja kuivatettiin uunissa, lohkottiin paloiksi, lisättiin vesi ja käytettiin hiivalla. Juotiin kesäaikaan. Piipan ohjeita mäskin ja sahdin jatkojalostukseen RUPUSKA KAAKKU 3,6 dl sokeria 1,2 dl juoksevaa margariinia tai sulatettua voita 2 kananmunaa 1,2 dl kermaa 1.2 dl mäskiä 3,6 dl vehnäjauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta ripaus suolaa ripaus muskottia 1 tl vaniljasokeria ½ tl kardemummaa 50 g tumma suklaa rouhetta tai rusinoita tai puolukoita tms Sekoita sokeri, rasva, kerma, mausteet ja mäski kulhossa tehosekoittimella tasaiseksi. Lisää munat seokseen yksitellen edelleen tehosekoittimella ”vatkaten”. Lisää jauhot, suklaarouhe ja leivinjauhe varovasti sekoittaen. 4 6
47 Publizr Home