0

ILISIMATUSARFIK - SHAPING THE ARCTIC

Ilisimatusarfiup atuagassiaa Shaping the Arctic 2019 Aaqqissuisoq: Ilisimatusarfik Ilioqqarnera: Ilisimatusarfik Saqqaa: Ivalu Risager Assiliisut: nammineq assiutigineqartut, Ilisimatusarfik & Emil Stach Nutserisoq: Tukummeq Maliina Møller Kukkunersiuisoq: Ivalo Egede Naqiternera: ReneDesign IMARIS 2 Shaping the Arctic

S ILISIMATUUTUT MISISSUINEQ 34 40 64 72 NUNANUT TAMALAANUT NALEQQUSSAANEQ 44 46 48 52 ILINNIAKKAT SIUNNERSUINEQ & ANGUNIAGAQARNEQ SORAARUMMEERLUTIK NAAMMASSISUT PH.D.-NNGORNIARFIK SAI www.uni.gl 3 16 - 23 24 - 31 66 - 71 75 - 79

Rektori Gitte Adler Reimer campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. 4 Shaping the Arctic

SIULEQUT Ilisimatusarfiup atuagassiaataanut SHAPING THE ARCTIC-imut tikilluarit. Matumani Ilisimatusarfimmi sammisassarpassuit assigiinngitsut pillugit – ilaatigut oqaluttuarisaanerput, maani ilinniarneqarsinnaasut ilisimatuutullu misissuinermi suliniutivut – aammattaaq siunnersuinerput, nunanik tamalaanik suleqateqarnerput soqutiginartorpassuillu allat pillugit atuarsinnaavutit. Ilisimatusarfimmi suliffeqarfinni privatiusuni pisortanillu pigineqartuni sulinissamut ilinniartitsisarpugut humanioramullu tunngasunik aamma inuiaqatigiinnik peqqissutsimillu ilisimatusarnermi ilisimatuutut misissuisarluta ilinniartitsisarlutalu. Soorlu atuagassiami atuarsinnaagit, Ilisimatusarfik issittumi universitetiuvoq silarsuup ilaani ineriartulertorfiusumi ilisimasaqarnerulersitsillunilu nutaaliorfiusoq – sutigut tamatigut: through research, education and cooperation - Ilisimatusarfik is Shaping the Arctic. Atuarluarina – eqqaamajullu: paasisaqarnerorusukkuit uni.gl-imi alakkaajuaannarsinnaavutit. Inuulluaqqusilluta; GITTE ADLER REIMER, gitr@uni.gl Rektori www.uni.gl 5

UAGUT I LISIMATUSARFIK KALAALLIT NUNAANNI UNIVERSITETITUAAVOQ, illoqarfiillu pingaarnersaanni Nuummiippoq. 2007 tikillugu Ilisimatusarfik qatanngutigiinniat ajoqersuiartortitaqarfianni 1738-mi tunngavilerneqartumiippoq. 2008-p aallartinnerani Ilisimatusarfik inuussutissarsiorfiusumik bacheloritut ilinniakkanut arlalinnut pisortatigoortumik kattutitinneqarpoq, taamaattumillu tamanna ilutigalugu ilisimatusarfeqarfittaarsuarmut Ilimmarfimmut nuuppugut ilinniarnermut, ilisimatuutut misissuinermut, nalunaarsuinermut ingerlatitseqqiinermullu campuseqarfiusoq kusanartoq. Ullumikkut Ilisimatusarfik sisamanik ilisimatusarfeqarpoq assigiinngitsunik aqqanilinnik immikkoortortalinnik (atuagassiami matumani ilisimatusarfitsinni ilisimatusarfigineqartut il.il. pillugit atuarsinnaavutit – soorluttaaq maani ilinniagarineqarsinnaasut assigiinngitsut pillugit atuarsinnaasutit). Ilisimatusarfik suliffeqarfeqarfinnut namminersortunnut pisortalllu suliffeqarfiutaannut sulinissamut ilinniartitsisarpoq – nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani – ilisimatuutullu misissukkavut ilinniarnerillu neqeroorutivut humanioramut, inuiaqatigiilerinermi peqqissaanermilu ilisimatusarnermut tunngapput Kalaallit Nunaanni Issittumilu nunani sammisat pingaarnerutinneqarlutik. Ilisimatusarfimmit assut pingaartinneqarpoq avatangiisigisanik – Nunatsinniittunik nunanillu tamalaanik – suleqateqarnissaq, taamaattumillu universitetinik allanik, inuussutissarsiornermik suliaqartunik pisortanillu suleqateqarnissarput ilungersorluta sulissutigaarput. Taamatummi suleqatigiinnermi kikkut tamarmik piginnaasarilluakkatik atorlugit tapiissuteqartarput inuiaqatigiillu iluaqutissaannut nutaaliortarlutik nutaanillu isumassarsiortarlutik. 6 Shaping the Arctic

Campus Ilimmarfik ukiorisseruttornerani. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 7

8 Shaping the Arctic

Campus Ilimmarfimmit isikkivik nuanneqaaq. Assiliisoq: Ilisimatusarfik. www.uni.gl 9

KALAALLIT EQQ 10 Shaping the Arctic

Q I LISIMATUSARFIK 2008-MIILLI CAMPUS ILIMMARFIMMIILERPOQ – campusilu tamarmi kalaallit eqqumiitsuliaannik kusassarneqaqqavoq, ilaatigut eqqumiitsuliortunit kalaallinit ukunannga: • Aka Høegh • Anne-Birthe Hove • Julie Edel Hardenberg • Miki Jacobsen • Hans Lynge • Harald Moltke Eqqumiitsuliortut sisamat siulliit eqqumiitsuliatik naliminni pisut nutaaliaanerusullu aallaavigalugit eqqumiitsuliaraat, eqqumiitsuliortut kingulliit marluk eqqumiitsuliaat qanga qalipaariaatsinik tunngaveqarlutik. Ilimmarfimmik atoqqaarfissiortitsinermut tunngatillugu eqqumiitsulianik arlalinnik tunniussisoqarpoq. Taamaalillutik Aka Høeghip eqqumiitsuliai Kunstfonden DanmarkGrønlandimit tunissutigineqarput, Anne-Birthe Hovep eqqumiitsuliai Augustinusfondimit tunissutigineqarlutik. Julie Edel Hardenbergip assilisani nammineq tunissutigai, Miki Jacobsenillu eqqumiitsuliaa Nuup Kommunea atuukkallarmat kommunemit tamatumannga tunissutigineqarpoq. Tulluusimaarutigalugu nuannaarutigaarput eqqumiitsuliortut taakkorpiaat eqqumiitsuliaat Ilimmarfimmiissinnaammata inuppassuarnillu ullut tamaasa nuannaarutigineqarsinnaammata. QUMIITSULIAAT www.uni.gl 11 Harald Moltkep eqqumiitsuliaa campus Ilimmarfimmi : "Taaguuteqanngitsoq". Assiliisoq: Ilisimatusarfik.

Aka Høeghip eqqumiitsuliaa campus Ilimmarfimmi: "Siunissaq". Assiliisoq: Emil Stach. 12 Shaping the Arctic

www.uni.gl 13

OQALUTTUARISAANERPUT - NAATSUMIK 1989 Ukiuni 1987-1989 Ilisimatusarfimmi ingerlaavartumik naleqqussaasoqarpoq universitetitut periusissanik 1989imi pisortaqarfinnut inatsimmi 1987 Kandidatinngorniarfinnik aallartitsisoqarpoq. Ukiuni pingasuni teologiimik ilinniarfik Inuit Institutimut kattutitinneqarpoq. Taaguut Ilisimatusarfik atorneqalerpoq. 1983 Professori Robert Petersen pisortanngorpoq. 1974 Nunatta Landsrådiata siunnersuutigaa universitetipajaamik, Inuit Institutimik, pilersitsisoqassasoq. Suliffeqarfiup 1983-imiit 1987-imut taaguutigaa Ilisimatusarfik - Inuit Instituttet. Qatanngutigiinniat ajoqersuiartortitaqarfiannut iluarsarneqaqqammersumut nuunnersiortoqarlunilu atoqqaarfissiortitsisoqarpoq septembarip 10-anni 1987. atuutilersinneqartunik aaqqissuussisoqalerluni. Pisortaqarfimmi inatsit akuerineqarpoq, Ilisimatusarfillu universitetitut inissisimalerpoq. Ulloq Ilisimatusarfiup universitetitut tunngavilerneqarfia tassaavoq septembarip 1-iat 1989. 1995 1988 1984 1981 Pilersitsisoqarnissaa Landstinngip ukiaanerani katersuunnerani ukiumi tamatumani septembariugaa aalajangiunneqarpoq. 14 Shaping the Arctic Ilinniartut siulliit upernaakkut ilinniarnertik aallartippaat. Robert Petersen rektoritut toqqagaavoq (septembarimi 1995-imi soraarninngorpoq). Bachelorinngorniarfik aallartinneqarpoq.

2012 Nutserisutut oqalutsitullu bachelorinngorniarfik aallartinneqarpoq. 2005 2010 Teologiimi ilinniagaq immikkut ittoq (exam theol) pastoralseminariumitalik 2003-2005-imi atuutilersinneqarpoq. 2008 Ilisimatusarfik campus Ilimmarfimmut 1997 Teologiimi bachelorinngorniarfik aallartinneqarpoq. sananeqaqqammersumut nuuppoq. Ilisimatusarfik maanna qulingiluanik ilisimatusarfeqarpoq. Siulersuisunik pilersitsisoqarpoq. Ilisimatusarfinnik nutaamik aaqqissueriaaseqalerpoq pingasunik ilisimatusarfittalimmik: Ilimmarfik-Instituttet; Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik kiisalu Peqqissaanermik Ilisimatusarfik. 2018 Pisortat inatsisaanni inatsisilerinermi bachelorinngorniarfik aallartinneqarpoq. Peqqissaasunngorniarfik septembarip 1-ianni 2018 campus Ilimmarfimmut nuunneqarpoq. 2017 Gitte Adler Reimer 2009 2007 1996 Pisortaqarfimmi inatsit nutaaq Inatsisartuni akuerineqarpoq. Pisortaqarfimmi inatsit nutaaq Landstinngimi akuerineqarpoq, tamatumalu kingorna Ilisimatusarfik ilinniaqqiffinnut allanut kattutitinneqarpoq – aaqqissuussisoqarporlu siulersuisoqalerluni rektorimillu atorfinitsitsisoqarluni (januaarip 1-iat 2008 aallarnerfigalugu). Tine Pars januaarip 1-ianni 2009 rektoritut atorfinitsinneqarpoq. 2015 Ilisimatusarfik aaqqissuunneqaqqippoq sisamanik ilisimatusarfeqalerluni: Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik; Peqqissaanermik Ilisimatusarfik; Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfik kiisalu Kulturimik,Oqaatsinik Oqaluttuarisaanermillu Ilisimatusarfik. Inuussutissarsiornermi Aningaasaqarnermi bachelorinngorniarfik pilersinneqarpoq. www.uni.gl 15 decembarip 1-ianni 2017 rektorinngorpoq.

ILINNIAKKAT Naammassinersiornitta alutornartut arlaannit assilisaq. Assiliisoq: Ilisimatusarfik. 16 Shaping the Arctic

ILISIMATUSARFIK KALAALLIT NUNAANNI UNIVERSITETITUAAVOQ ASSIGIINNGITSORPASSUARNILLU BACHELORINNGORNIARFIULLUNI KANDIDATINNGORNIARFIULLUNILU www.uni.gl 17

SUUSSUSEQ : BACHELORI & K ANDID ATI SIVISUSSUSEQ : UKIUT 3 - 5 OQAAT SIT ILINNIAR TIT SINERMI ATORNEQAR TUT : K ALAALLISUT, DANSKISUT & TULUT TUT // BACHELORINNGORNIARFIIT K ANDIDATINNGORNIARFIILLU INUUSSUTISSARSIORNERMI ANINGAASAQARNERMIK ILISIMATUSARNEQ Aningaasaqarneq aningaasaliinerlu soqutigisaraagit, suliffeqarfinnillu ingerlatsinermi aningaasaqarnermik misissueqqissaarusussinnaavit? Inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermi bachelorinngorniarfiup pingaarnertut anguniagaraa illit pisortat namminersortulluunniit suliffeqarfiutaanni sulisinnaalissutigisannik piginnaasaqalernissat. Aamma immikkut ilisimasalittut suliffeqarfiup ingerlatseriaasianik ineriartornissamullu periarfissaanik ataatsimut isiginnissinnaasortatut sulisinnaavutit. Ilinniagaq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik suliallit qanimut suleqatigalugit ineriartortinneqarlunilu naammassineqartarpoq. Inuussutissarsiornermi Aningaasaqarnermi bachelorinngorsimallutit inuiaqatigiilerinermut tunngasuni kandidatinngorniarlutit ingerlaqqissinnaavutit. Ilinniagaq tamanna pisortaqarfinni – ingammik namminersortutut inuussutissarsiornermi – sulinissamut periarfissaqalissutigissavat. Ilaatigut naatsorsuinermik aningaasaqarnermillu aqutsinermik, aningaasaliinermik pilerisaarinermillu suliaqarfiusuni suliffittaarsinnaavutit. TUSAGASSIORTOQ Alapernaatsuuit, aamma Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni nunanilu allani pingaarutilinnik misissuillutillu saqqummiillutillu ingerlatitseqqeerusussinnaavit? Tusagassiortutut bachelorinngorniarfimmi ilinniartutut tusagassiuutini naqitatigut, tv-kkut raatiukkut nittartakkatigullu tusagassiornissamut piareersarneqassaatit. Ilinniagaq ilinniakkanik ingerlaannaq atuiffiullunilu teoriimut tunngavoq. Tusagassiornermi periaatsit ingerlatitseqqeeriaatsillu piginnaasaqarfigilissavatit inuiaqatigiillu sannaannik aaqqissuunneqarnerannillu paasinnissallutit. Ilinniagaq aallukkumallugu suleqateqarsinnaassuseqarnissaq, imminut naalakkersinnaanissaq namminersorlunilu sulisinnaanissaq pisariaqarput tusagassiornermik suliaqarnerni ammasuunissaq siulliullunilu iliuuseqartarnissaq pingaaruteqarmata. Inuit tusaamasat, inuit puiugaasimasut nalinginnaalluinnartullu oqaloqatigisarumaarpatit. Tusagassiortunngorniarfik ilinniagaavoq immikkut pisinnaatitaaffippassualik akisussaafferujussuartalillu. Taamaappoq ilinniarnerup nalaani, praktikkernerup nalaani tusagassiortunngoreernermilu. Tusagassiortutut ilinniarsimasutut nutaarsiassalerisinnaavutit tusagassiuutinullu assigiinngitsunut atugassiorsinnaallutit – ilaatigut tv-mut, raatiumut, nittartakkanut, aviisinut attaveqarnermillu suliaqarfinnut allanut. Immikkut sammisarisinnaavatit politikki (inuussutissarsiornermik tusagassiorneq, politikkimik tusagassiorneq, nunani allani politikkimik tusagassiorneq allalluunniit), kulturi, pinerlunneq il.il. Aamma imitsittartutut sulinissamut nutaarsiassaqartitsivimmiluunniit atorfininnissamut periarfissaqarputit. 18 Shaping the Arctic

SIUNNERSOR TARIAAVIT ? UUNGA ALLAANNARINA STUDIE VE JLEDER@UNI . GL // VIDEOLIAVUT ILINNIARNERMUT TUNNGASUT UANI TAKUKKIT UNI.GL INATSISILERINEQ Inuiaqatigiit kalaallit inuiaqatigiiupput inatsisitigut illersugaasut ineriartulertorfiusullu. Inatsisit malittarisassiallu ulluinnatsinnut, allaffissornermut inuiaqatigiinnullu assigiinngitsorpassuartigut sunniuteqartarput – taamaattumillu pingaaruteqarpoq inoqarnissaa malittarisassianik taakkuninnga paasiuminarsaallutillu nassuiaasinnaasunik ineriartornermut iluaqutaasussamik. Inatsisilerinermi pisortat inatsisaanni bachelorinngorniarfik nalinginnaasumik inatsisilerinermut tunngasumik ilinniarfiuvoq pisortat inatsisaat Nunatsinnilu inatsisit immikkut sammisarineqarlutik, taakkulu Namminersorlutik Oqartussani kommuniniluunniit inatsisitigut illersugaasunik inatsisilinni sulinissamut pisariaqartunik piginnaaneqalissutigissavatit. Ilinniagaq suliamik ilisimasallit sullinneqartullu sinniisaannit qanimut malinnaavigineqarpoq ilinniarnerit naammassigukku sulilernissanni pitsaanermik atugaqarsinnaaniassagavit. Namminersorlutik Oqartussani kommuniniluunniit ilisimatusarnermi fuldmægtigitut siunnersortitulluunniit atorfeqalersinnaavutit. Aamma qularnanngitsumik suliffeqarfinnit pisortanit pigineqartunit sulisussatut soqutiginartinneqassaatit. Aammattaaq kandidatinngorniarlutit masterinngorniarlutilluunniit ilinniarnerit nangeqqissinnaavat. INUIAAT KULTURIAT OQALUTTUARISAANERALLU Inuiaat kulturiannik oqaluttuarisaanerannillu soqutigisaqarpit, aamma katersugaasiviit silarsuaanni, itsarsuarnitsanik kulturimilluunniit ilisimatusarnermi paasissutissiinermik suliaqarusussinnaavit? Ilinniakkami Inuiaat Kulturianni Oqaluttuarisaanerannilu oqaluttuarisaaneq aallaavigalugu kulturimi inuiaqatigiinnilu pissutsinik tamatigoortumik paasissutissiilluartoqartarpoq – nunat issittumiittut pingaarnerutillugit, aammali nunani tamalaani ajornartorsiutit ilisimatuutullu misissuinerit aallaavigineqartuaannarlutik. Ukiut 200.000-nit amerlanerusut matuma siorna inuit maani nunarsuarmiittut siulliit nalaanniilli oqaluttuarisaanermi pisimasut 1500-kkut kingorna pisut pingaarnerutillugit ilinniarfigissavatit. Ilinniagaq bachelorinngorniarfittaqarpoq (ukiuni pingasuni) kandidatinngorniarfittaqarlunilu (ukiuni marlunni). Inuiaat Kulturianni Oqaluttuarisaaneranni ilinniarsimasutut makku suliarisinnaalissavatit: • GUX-imi oqaluttuarisaaneq pillugu ilinniartitsineq (GUXimut attuumassutilimmik saniatigut fageqarsimanissaq pisariaqarpoq) • Allagaateqarfiit, katersugaasiviit il.il. • • NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk ukiut tamaasa Nuummi GUX-imi 3.g-rtut tamaasa suleqatigisarivut? Matumani ilinniartut universitetimi ilinniartutut inuuneq maanilu ilinniarneqarsinnaasut assigiinngitsut pillugit paasisaqarnerusarput – ilisimatuutullu misissukkatta ilaat pillugit paasissutissinneqartarlutik. www.uni.gl • Pisortat ingerlatsivii • Tusagassiiviit atuakkanillu naqiterisitsisarfiit Takornarianik isumaginnittoqarfik suliffeqarfiillu kulturimik suliaqarfiit Qaffasinnerusumik ilinniartitsivinni ilinniartitsineq ilisimatuutullu misissuineq 19

ILINNIARTITSISOQ • Ilinniartitsineq pædagogikkilu soqutigisaraagit, aamma meeqqat inuusuttullu kalaallit ilinniaqqinnissaannut tunngavissiilluaqataarusuppit? Ilinniartitsisunngorniarfik bachelorinngorniarfiuvoq atuarfimmilu perorsaavinniluunniit allani ilinniartitsisutut sulinissamut ilinniarfiulluni. Ilinniagaq teorii pillugu atuarnertaqarlunilu ilinniakkanik misileraanertaqarpoq praktikkertilluni atorneqarsinnaasunik. Taamaalilluni ilinniagaq ilinniartitsisutut sulinissamut misilittagaqalernarpoq teoriimillu ilisimasaqalernarluni. Massakkorpiaq ukiunilu takkuttuni meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqangaatsiassapput, taamaattumik ilinniakkat naammassereerukku suliffissarsinissamut periarfissarpassuaqassaatit. Ilinniartitsisutut ilinniarsimallutit makku periarfissaraatit: • Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni ilinniartitsisutut sulilernissaq • Perorsaavinni sulilernissaq • Masteritut kandidatitulluunniit ilinniaqqinnissaq Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorniartoqartarpoq. NUTSERISOQ OQALUTSILU Oqaatsit soqutigisaraagit, aamma Kalaallit Nunaannik piareersaaqataarusuppit siunissamut nunanut tamalaanut naleqqussarfiusussamut piareersimanerutilerlugu? Nutserinermi Oqaluttaanermilu bacheloritut pisortaqarfinni oqaatsinik marlunnik atuiffiusuni sullissinermi – aamma kalaallisut oqaatsitsinnik kulturitsinnillu nunanut tamalaanut naleqqussaleruttorfimmi ataannartitsiniarluni iliuuseqarnermi – pingaaruteqartumik inissisimassaatit. Ilinniakkami tamatumani siunertaavoq illit pingaarnermik oqaatsit kalaallisut qallunaatullu akornanni aammattaaq tuluttut oqaluttariarsorluni allallunilu nutserinermi oqaluttaanermilu suliassanut piareersarnissat. Massakkorpiaq ukiunilu takkuttuni nutserisut oqalutsillu pisariaqartinneqangaatsiassapput, taamaattumik ilinniakkat naammassigukku suliffissaqqissunik suliffittaarnissamut periarfissarpassuaqassaatit. Ilaatigut makku suliffigisinnaavatit: • • Naalakkersuisut Inatsisartut • Kommuneqarfik Sermersooq • Peqqinnissaqarfik • • Eqqartuussisoqarfik • Niuernermik Ilinniarfimmi Ilisimatusarfimmilu ilinniartitsisuuneq Suliffeqarfiit namminersortut Nutserisutut oqalutsitullu freelanceriuneq INUIAQATIGIILERINEQ Kalaallit Nunaanni, issittumi nunarsuarlu tamakkerlugu inuiaqatigiilerineq soqutigisaraajuk, aamma pisortat privatillu peqatigiiffiini suliffeqarfiinilu ineriartortitsinermik suliaqarusuppit? Issittumi Inuiaqatigiilerinermik ilinniagaqarneq assigiinngitsorpassuarnik ilisimasaqalerfiuvoq inuiaqatigiinnillu ilisimatusarfiulluni, soorlu politologiimi, sociologiimi aningaasaqarnermilu – taamaalillutit suliassanik ilaatigut pisortaqarfinni suliarineqartartunik tamakkiisumik paasinnissinnaassaatit. Siunissami peqatigiiffissanik suliffeqarfissanillu ilusileeqataanissamut ilisimasaqalissallutillu atortussaqalissaatit. Ilinniakkami tamarmi Kalaallit Nunaanni, issittumi nunanilu tamalaani pissutsit aallaavigineqarput. Ilinniagaq bachelorinngorniarfiusinnaavoq (ukiuni pingasuni) kandidatinngorniarfiusinnaallunilu (ukiuni marlunni). Misilittakkanit erserpoq Issittumi Inuiaqatigiilerinermi kandidatinngorniat ilarpassui Kalaallit Nunaanni pisortat qullersaqarfiini suliffittaartartut. Ilaat aamma peqatigiiffinni suliffeqarfinnilu anginerni suliffittaartarput. ISUMAGINNINNERMUT SIUNNERSORTI Isumaginninnermut tunngasunik suliaqarneq soqutigisaraajuk – aamma Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni innuttaasunik isumaginninnermut tunngasutigut ilinniarsimasunit ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisunut iluaqutaarusuppit? Isumaginninnermut siunnersortinngorniarfik bachelorinngorniarfiuvoq imartooq suliaqarfinni sisamani ukunani ilinniarfiusoq: Isumaginninnermi suliaqarfinni, inuiaqatigiilerinermi, psykologiimi inatsisilerinermilu. Ilinniakkamut siunertaavoq isumaginninnermut siunnersortinik ilinniartitsinissaq, taakku ullumikkut inuiaqatigiinni innuttaaqatigiinnikkut ajornartorsiutinik pinaveersaartitsisinnaanngortillugit aaqqiiniarsinnaanngortillugillu. Isumaginninnermut siunnersortinngorniarfik ilinniagaavoq 20 Shaping the Arctic

inuttut imminut unammillerfigisinnaasat inunnullu allanut attaveqarfigisinnaasat. Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut siunnersortissaaleqisoqaqaaq. Taamaattumik ukua suliffissarsiorfiginissaannut periarfissaqarluarputit: • Pisortaqarfiit – ilaatigut Namminersorlutik Oqartussat kommunillu • Pinerluttunik isumaginnittoqarfik • Napparsimaveqarfik • Isumaginninnermik suliffeqarfiit soqutigisaqarfiillu namminersortunit pigineqartut OQAASILERINEQ, ATUAKKIALERINEQ TUSAGASSIUUTILERINERLU Kalaallit oqaatsivut soqutigisaraagit, aamma oqaasileralutillu atuakkialeralutillu tusagassiuutilererusussinnaavit? Oqaasilerinermik, atuakkialerinermik tusagassiuutilerinermillu ilinniagaqarnikkut oqaatsit sannaannik oqaatsillu nunap kulturikkut pissutsinut pingaaruteqassusiannik ilisimasaqarlualissaatit. Soorlu oqaatsit atuakkianut tusagassiuutinullu pingaaruteqangaartut, taamatuttaaq nutaarsiassat, oqallisigisat kulturillu ingerlateqqinneqartarnerannut pingaaruteqangaarput. Taamaattumik Oqaasilerinermik, Atuakkialerinermik Tusagassiuutilerinermillu ilinniagaqarnikkut kulturimi pisut akuuffigissavatit – inuiaqatigiinnilu pisut pingaaruteqarnerpaartaasa ilaannik malinnaaviginninnissat ilinniassavat. Ilinniagaq bachelorinngorniarfiusinnaavoq (ukiuni pingasuni) kandidatinngorniarfiusinnaallunilu (ukiuni marlunni). Oqaasilerinermik, atuakkialerinermik tusagassiuutilerinermillu ilinniagaqarsimallutit makku suliarisinnaavatit: • Ilinniarnertuunngorniarfinni seminarianilu ilinniartitsisuuneq • Oqaasileriffik • Pisortat ingerlatsivii • Atuakkanik naqiterisitsisarfiit kulturimillu suliaqarfiit allat • Radio & TV • Qaffasinnerusumik ilinniarfinni ilinniartitsineq ilisimatuutullu misissuineq PEQQISSAASOQ Peqqinneq soqutigisaraajuk, aamma innuttaasut napparsimasut peqqisseqqinnissaannut ikiorusuppigit? Peqqissaasut peqqinnissaqarfimmi assigiinngitsorpassuarnik immikkoortortalimmi meeqqanik, inuusuttunik, inersimasunik utoqqarnillu – tassaanngaannartumik, anigorsinnaanngisamik nappaateqalersunik aamma timikkut tarnikkulluunniit nappaatilinnik – katsorsaanissamik ilinniartinneqartarput. Peqqissaasunngorniarfik suliffiuvoq inuit pillugit sulinissamut soqutiginarluinnartunillu suliaqarnissamut periarfissaqarfiulluartoq. Tamatuma saniatigut Peqqissaasunngorniarfik nunanut allanukarnissamut periarfissaqarluartitsivoq – ilinniarnerup nalaani aammattaaq peqqissaasutut inersimagaanni. Ilinniagaq aaqqissuussaavoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfinni sullitavut peqatigalugit. Peqqissaanermi bachelorinngorniarneq periarfissanik assigiinngitsorpassuarnik ammaassiviuvoq. Peqqissaasut ilarpassui napparsimmavinni peqqissaavinnilu sulisarput, napparsimasunik peqqissaasarput, nakorsaatinik tunniussisarlutik katsorsaanissanillu pilersaarusiortarlutik. Aammali peqqissaasut ilinniarsimasut peqqissuseq tamatigoortoq pillugu paasissutissiinermik, ilinniartitsinermik allarpassuarnillu suliaqarsinnaapput. Peqqissaasut suliaat tamatigoortorujussuuvoq suliaq pillugu ilisimasanik inuttullu pissuserisanik atuiffiulluarluni. TEOLOGII Kristumiussutsip qanoq pilernera, qanoq ineriartorsimanera ullumikkullu inuiaqatigiinni kalaallini qanoq inissisimanera soqutigisaraajuk? Apeqqu ilaatigut taakku Teologiimi bachelorinngorniarfimmi sammineqartarput. Teologiimi ilinniartutut kristumiussutsip aallaavia, oqaluttuarisaanera ullumikkullu ineriartornera pillugit ilinniassaatit. Taamaalillutit namminersorlutit piukkunnarsisimallutillu kristumiut ileqqutoqaannik ullumikkut isiginnittaatsinik aallaaveqarlutit isummerfiginnissinnaallutillu aallutaqarsinnaavutit. Teologiimi bachelorinngorniarfik Kalaallit Nunaanni ilagiinni palasinngornissamut periarfissaqalissutigissavat Kalaallit Nunaanni Ilagiinniittunut isumaqatigiissuteqarnikkut pastoralteologiimi pikkorissarneq qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartoq ilinniakkannut tapertaritikkukku. Ikittunnguit aamma atorfinittarput suliaqarfinni allani pingaartumillu isumaginninnermut tunngasunik, ilinniartitsinermik pisortaqarfinnillu attaveqatigiinnermik peqatigiiffinniluunniit privatinit pigineqartuni suliaqartarlutik. www.uni.gl 21

SIUNISSAQ: ISSITTUM UUMASSUSILERINEQ ALLATTOQ SUZANNE MØLLER PROREKTORIP & INSTITUTTIP PISORTAA SUM@UNI.GL P INNGORTITARSUAQ KALAALLIT NUNAANNI INUUNERMUT ilaavoq, annivigeriaannaavorlu. Aammattaaq pinngortitarsuaq tamatumalu pissarititaanik atuineq Nunatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Ilisimatusarfiup suliassaasa pingaarnerpaartaannut ilaavoq inuusuttunik inuiaqatigiinni inuunissamut ilinniartitsineq – iliuuserisassattalu tulliuttut ilagaat pinngortitamik ilisimatusarnermi bachelorinngorniarfimmik pilersitsinissaq. Taamaattumik Ilisimatusarfimmi kissaatigineqaqaaq Issittumi Uumassusilerinermi bachelorinngorniarfimmik neqerooruteqarsinnaalernissaq. Avatangiisit, silaannaap pissusia, pinngortitami ataqatigiinneq, pinngortitamik ajoqutaanngitsumik atorluaaneq aamma innuttaaqatigiinnut ingerlatsivinnullu qanimut attaveqarneq ilinniakkami pingaarnerpaanut ilaassapput. Issittumi Uumassusilerinermi ilinniagaqartilluni ilinniartoq illoqarfimmi – aammali nuna tamakkerlugu – piniartunik suleqateqartassaaq. Ilinniagaq ukiunik sisamanik sivisussuseqassaaq, pilersaarutigineqarporlu Pinngortitaleriffik, ingerlatsiviit inuussutissarsiornermillu suliaqarfiusut suleqatigalugit ilisimatuutut misissuinernik tunngaveqartumik ilinniartitsisoqarumaartoq. Siunertarineqarpoq ukiuni sisamani ilinniarnerup kingorna sulilernissamut piareersimalersinnaasoqarnissaa, aammali ilinniaqqinnissamut periarfissaqassaaq. 22 Shaping the Arctic Aviaja Hauptmann Lyberth. Nammineq assiutigineqartoq.

M Q MI Q Dorte Søgaard. Nammineq assiutigineqartoq. www.uni.gl 23

SIUNNERSUINEQ ALLATTOQ VARNA MARIANNE NIELSEN, ILINNIARTUNIK SIUNNERSUISOQ VMNI@UNI.GL I LISIMATUSARFIMMI SIUNNERSUINEQ ILINNIARTUVUT QANIMUT SULEQATIGALUGIT ineriartortinneqarpoq. Siunnersuineq ilinniakkamut, inuussutissarsiornermut atorfinnullu tunngatillugu aalajangiiniarnermi tapersersorneqarnermut tunngavoq. Aalajangiisoqarsinnaavoq siunnersortittut ataasiakkaat imaluunniit ataatsimut siunnersortittut peqatigalugit. Nunatsinnili siunnersuineq suliaavoq inuuniutaallunilu suli ineriartortinneqartoq. Siunnersuineq ilinniarfiit ilarpassuini suliatut ilinniartunik – artornartorsiorlutik oqaloqateqarnissaminnik pisariaqartitsisunik, peqanngikulasunik, imaluunniit toqqaanerlussimallutik ilinniakkaminnik unitsitsiumasunik – isumaginniffittut ingerlanneqartarpoq. Taakku siunnersuisutut sulinermut soorunami ilaaginnarput – taakkuinnaanngilluinnarpulli. Aamma ilinniartoqarpoq ingerlalluartunik – periarfissatik pillugit paasisimasaqarluartunik oqaloqateqarnissaminnik pisariaqartitsisinnaasunik. Qinnuteqarsimasorpassuittaaq ilinniarnertuunngoreerlutik ilinniaqqikkusuttut qinnuteqannginnerminni aalajangikkatik pillugit oqaloqateqarsimanngitsut oqaloqateqarnissaminnik pisariaqartitsisinnaapput. Siunnersuineq Kalaallit Nunaanni atorluarneqanngitsumik ilippanaateqarluarpoq ilinniarnerminnik unitsitsisartorpassuarnik ikilisitseqataasinnaagami. Suleqatigiinnerunissarli kivitseqatigiinnissarlu pisariaqarput. Taamaattumik Ilisimatusarfimmi aalajangerpugut siunnersuinermik suliarput naqqaniit ineriartortinniarlugu siunnersuiniarluta suliniutivut pisariaqartinneqartut aallaavigalugit – aamma Kalaallit Nunaanni siunnersuineq pillugu inatsisit aallaavigalugit – aallartinniassagatsigit. Tamatuma saniatigut aamma sulissutigaarput siunnersuinitta Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqquttunngorlugit ineriartortinnissaat – neriuppugullu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani 24 Shaping the Arctic

” ILISIMATUSARFIMMI SIUNNERSUISARNEQ ILINNIARTUVUT QANIMUT SULEQATIGALUGIT INERIARTORTINNEQARPOQ siunnersuinermik aallussilluartorpassuit isumassarsiffigilluarsinnaassagaat. Siunnersuinermik suliamik ineriartortitsineq pissaaq misissueqqaarneq tunngavigalugu, ilinniartullu tamanna periarfissaqarfigiumaarpaat peqataanissamut oqaaseqarfigininnissamullu ilaatigut makku pillugit: • • • • • ilinniartut inuusuttunut ilinniarfinnit Ilisimatusarfimmut nuunnerminni misigisatik akuerisaannginnerminni akuerisaanerminnilu ilinniagaq pillugu ilisimasatik ilinniagaq tamatumalu aaqqissuunneqarneranik il.il. pillugit eqqarsaatitik. kajumississutigisatik qanorlu suliassaqartiginertik il.il. ilinniarnermik nalaani qanoq tapersersorneqartiginertik unamminiagarisatillu • qanoq innertik allanullu tunngatillugu sunik kissaateqarnertik pisariaqartitaqarnertillu Suliassarujussuuvoq Ilisimatusarfimmiittut tamarmik suleqatigiissutigisariaqagaat, aammali tapersersorneqartariaqarlunilu eqqumaffigisariaavoq. Taamaattumik Ilisimatusarfimmi ilinniartuvut ilaatigut ima siunnersorneqarsinnaatippavut: • Ilinniartunik siunnersuineq (psykologimik oqaloqateqarneq) • Ilitsersuineq (suliaq pillugu ilisimasanik paarlateqatigiinneq) • Coaching (stressertunut il.il.) NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk uni.gl-imi pisussat pereersullu pillugit nutaarsiassat malinnaavigiuaannarsinnaagitit? www.uni.gl 25

26 Shaping the Arctic

Ilinniartunik siunnersuisartoq Varna Marianne Nielsen campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 27

ATORFINNIK NITTARSAANEQ LISIMATUSARFIMMI KALAALLIT Nunaanni suliffeqarfinnik suleqateqarnitsinnik pitsanngorsaaniarsarisarpugut maani ilinniartut sapinngisamik piviusorsiornerpaamik ilinniagaqartikkumallugit aammalu sulileqqaarnissaannut piareersarluarumallugit. Taamaattumik ukiut tamaasa atorfinnik nittarsaassisitsisarpugut suliffeqarfippassuit, pisortaqarfippassuit peqatigiiffippassuillu peqataaffigisartagaannik. Ilaatigut ukua: • • • Bispeqarfik Inatsisartut Franskit Danmarkimi aallartitaqarfiat • Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik • Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik • Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik • Nunanut allanut I Naalakkersuisoqarfik • Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik • Donnas Dyreklinik • Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik • Greenland Business (Sulisitsisut) • Kalaallit Nunaata Isiginnaartitsisarfia • Pinngortitaleriffik • Grønlands Politi • Naatsorsueqqissaartarfik • GUX (Nunatsinni Ilinniarnertuunngorniarfiit) • Kalaallit Nunaanni Brugseni • Kommune Qeqertalik • Kommuneqarfik Sermersooq • Nunatta Illersuisuunera • Mittarfeqarfiit • Nukissiorfiit • Nunatta Atuagaateqarfia • Nunatta Katersugaasivia • Nuummi Katersugaasivik • Pisiffik • Qeqqata Kommunia • Royal Arctic Line • Royal Greeland • Sermersooq Business Council • Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik • TELE-POST • Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfik Atorfinnik nittarsaassinermut siunertaavoq maani ilinniartut Nunatsinnilu suliffeqarfiit attaveqatigiilluarnissaat. Taamaattumik atorfinnik nittarsaassiffimmi suliffeqarfiit, pisortaqarfiit peqatigiiffiillu ilinniartutta ilarpassuinut suliffeqarfittut imminnut pilerisaarutiginissamut periarfissaqarluassapput. Atorfinnik nittarsaassineq kikkunnut tamanut ammavoq – tassa Nuummiut soqutiginnittut tamarmik tikilluaqqusaangaartarput. 28 Shaping the Arctic

” ATORFINNIK NITTARSAASSINERMI NUNATSINNI SULIFFEQARFIIT, PEQATIGIIFFIIT ATORFEQARFIILLU ANNERIT TAMAASA QAAQQUSARPAVUT .. TASSA SIUNISSAMI SULIFFISSAMIK NAAPITSINISSAMUT PERIARFISSAALLUARPOQ www.uni.gl 29

Suliffeqarfippassuit, peqatigiiffippassuit atorfeqarfippassuit atorfinnik nittarsaasseqataasarput. Assiliisoq: Ilisimatusarfik. 30 Shaping the Arctic

www.uni.gl 31

ILISIMATUSAAT I LISIMATUUTUT MISISSUKKATSINNIK ingerlatitseqqikkumalluta atuagassiamik ilisimatuussutsimik nalinginnaanerusumik tunngavilimmik akeqanngitsumik saqqummersitsissaagut. Inuiaqatigiit aamma Ilisimatusarfimmi paasineqartunik ilisimasaqarsinnaatitaapput, atuagassiarlu tamatumunnga iluaqutaassaaq – oqaatsit ilisimatuunuinnaanngitsoq kikkunnulli tamanut paasiuminartut atorlugit. Atuagassiaatitta taaguutigaa "Ilisimatusaat", ilisimatuutullu misissuinermi ineriartortitsinermilu suliniutivut pillugit allaaserisanik atuaruminartunik imaqarpoq. Atuagassiaq ukiumut ataasiarluni saqqummersinneqartassaaq kalaallisut, danskisut tuluttullu. Ilisimatusaammi ilaatigut makku pillugit atuartoqarsinnaavoq: • Isiginnaartitsinerup tv-llu Nunatsinni oqaluttuarisaanerat • Influencerit kalaallit inuusuttut • Nunatsinni Nunattalu avataani kristumiussuseq • Issittumi namminersorneq paradiplomatiilu • Nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit • Nunatsinni tusagassiorneq • Nunatsinni meeqqat atuarfii • Nunatsinni ernineq utoqqalinerlu Atuagassiaq uni.gl-imi akeqanngitsumik aaneqarsinnaavoq. 32 Shaping the Arctic

T - NUNARPUT PILLUGU ILISIMASAT www.uni.gl 33

ILISIMATUUTUT MI INUIAQATIGIILERINERMIK, ANINGAASAQARNERMIK TUSAGASSIORNERMILLU ILISIMATUSARFIK ALLATTOQ GESTUR HOVGAARD, INSTITUTTIP PISORTAA GEHOV@UNI.GL ” ILISIMATUSARFIUP SULISSUTIGIUARPAA ILISIMATUUTUT MISISSUINERMIK INERIARTORTITSINISSANI ILISIMATUUTULLU MISISSUKKAT TUNNGAVIGALUGIT ILINNIARTITSINERMIK SULI INERIARTORTITSINERULERNISSANI 34 Shaping the Arctic

S SISSUINEQ I • Tusagassiornermut Immikkoortortaq • Pisortat inatsisaannik Inatsisilerinermut Immikkoortortaq • Inuiaqatigiilerinermut Immikkoortortaq • Isumaginninnermut Immikkoortortaq • Aningaasaqarnermik Inuussutissarsiornermillu Ilisimatusarnermut Immikkoortortaq Katillugit 20-ngajannik piffissaq tamaat sulisoqarpoq ilisimatuunillu 20-t missaanniittunik assigiinngitsutigut attaveqartartoqarluni. Tamatuma saniatigut ilinniartitsisorpaaloqarpugut – maanimiuusunik nunanillu tamalaaneersunik. Ilisimatusarfiup sulissutigiuarpaa ilisimatuutut misissuinermik ineriartortitsinissani ilisimatuutullu misissukkat tunngavigalugit ilinniartitsinermik suli ineriartortitsinerulernissani. Periusissanik ineriartortitsinerup ilaatut ilisimatusarfik ilisimatuutut misissueqatigiinnik marlunnik pilersitsiniarnialerpoq ilisimatuutut misissuinerni suleqatigiittoqarnerulersitsiniarlutik toraagaqar nerulersitsiniarlutillu. Ullumikkut isumaginninnermut isumaginninnermullu politikkimut tunngatillugu inuiaqatigiinni akiuussinnaassusermi, piitsuussusermi angerlarsimaffeqannginnermilu, nammineersinnaajunnaarsitsinermi parnaarussallu atugaanni ilisimatuutut misissuisoqarpoq. Erseqqippoq isumaginninnermut politikkimi ilisimatuutut misissuinermik aaqqissuussisoqartariaqartoq, ilaatigut meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimatuutut misissuinermik, taakkulu pillugit misissuisoqarpoq inuusuttut ilarpassui tunngaviusunik atuarfimmi piginnaasaqalerneq ajormata – ilinniakkanik unitsitsisut amerlangaatsiartarneranik kinguneqartumik. Massakkorpiaq meeqqat atuarfiini ilisimatuutut misissuisoqarpoq, ilisimatuutulli misissuineq tamanna meeqqat inuusuttullu inuunerannittaaq misissuininngortinneratigut siammasinnerutilerusupparput. Tamanna ilaatigut inuusuttuaqqat aalajangikkaminnut kajumississutigisaannut, ilinniagarerusutaannut, najugarerusutaannut kinaassusererusutaannullu tunngavoq. Uagut nammineq ilisimatusarfitsinnittaaq ilinniakkanik unitsitsiinnartarnernik inuusuttullu ilinniakkamittut toqqartagaannik paasinnilluarnerorusuppugut ilinniartitseriaatsitsinnillu ineriartortitserusulluta inuit ataasiakkaat ilinniarnerannik pitsanngorsaajumalluta ilinniakkanillu unitsitsisarnernik ikilisaarusulluta. Naalagaaffiit pissusiinik ilisimatusarnermi politikkikkut partiit Nunatsinnilu politikkikkut ineriartorneq ilisimatuutut misissuiffigineqarput – aamma inuiaqatigiinni inukitsuni tusagassiorneq tusagassiuutillu kalaallisuut ilisimatuutut misissuiffigineqarputtaaq. Ukiuni kingulliunerusuni naalagaaffeqatigiinneq nunarsuarmilu sumiiffinni politikkikkut ilungersunartut ilisimatuutut mi sissugassanngortinneqarsimapput. Taamaattumik Kalaallit Nunaata nunanut tamalaanut attaveqarnera, tassa EU-mut attaveqarneq, Avannaamioqatigiit killiit soorunamilu namminersorneruleriartornerup tungaanut ineriartorneq ilisimatuutut misissuivigineqarput. Ineriartorneq tamanna eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni demokratiimut tunngasut allarpaaluit ilisimatuutut misissuivigineqartariaqarput. Aningaasaqarnermut tunngatillugu aningaasaqarnermi oqaluttuarisaaneq, qeqertani inuiaqatigiinni aningaasaqarneq, aallarnisaaneq Nunatsinnilu peqatigiiffinnik suliffeqarfinnillu aqutsineq ilisimatuutut misissuiffigineqarput. Pinngortitap pisuussutaanut, tassa uuliamut, gassimut aatsitassanullu, tunngatillugu suliniuterpaaloqarsimavoq, pingaaruteqarluinnartulli soorlu aalisarneq takornariaqarnerlu suli ilisimatuutut misissuivigineqarsimanngillat. Inatsisilerinermut tunngasunik ilisimatuutut misissuisoqarpiarsimanngilaq, naatsorsuutigineqarporli inatsisilerinermut immikkoortortami nutaami eqqartuussiveqarnermik ilisimatusartoqarnerulerumaartoq taamalu Nunatsinni eqqartuussiveqarneq Nunattalu nunani tamalaani eqqartuussiveqarnermut naleqqiullugu qanoq inissisimaneranik ilisimasaqartoqarnerulerluni. NUIAQATIGIILERINERMIK, ANINGAASAQARNERMIK TUSAGASSIORNERMILLU ILISIMATUSARFIK TALLIMANIK immikkoortortaqarpoq: www.uni.gl 35

IMMIKKUT SULIN - ISSITTUMI INUIAQATIG ALLATTOQ STEVEN ARNFJORD IMMIKKOORTORTAQARFIMMI PISORTAQ STAR@UNI.GL SSITTUMI INUIAQATIGIILERINERMI BACHELORINNGORNIARFIMMI SULISSUTIGINEQARPOQ SULINIUTEQARNEQ aallaavigalugu suleriaaseqarnissaq soraarummeeriaaseqarnissarlu – ingammimmi suliniutit aqqutigalugit ilinniartut ilinniartinneqartarput suliassat piviusorsiortut inuiaqatigiilerinermi teoriit periutsillu ataatsimoortillugit. Misilittagaraarput suliniutit kajumississutaalluartartut ilinniarnermik nuannersunngortitsisarmata. Semesterit tamaasa ilinniartut suliniutinik oqalugiaatini ilinniartitsinernilu allani ilisimasat faginut inuiaqatigiilerinermut tunngasunut arlalinnut – soorlu politologiimut, sociologiimut aningaasaqarnermut Issittumiluunniit nunanut tamalaanut atatillugu politikkimut – atassuserneqartunik suliaqartassapput. Ilinniartut aallaavissaminnik namminneq toqqaallutik suliniutit suliarissavaat ilinniakkami ilisimatoortanit siunnersorneqartarlutik. Suleriaaseq ajornartorsiutinik aallaaveqartoq tunngavigalugu ilinniartut Isumalioqqissaarneq ilinniassavaat, timitaqanngitsumik eqqarsarsinnaassuseqarnerulissapput Kalaallillu Nunaanni Issittumilu inuiaqatigiinni nalinginnaalersunut assigiinngitsunut pissutiviusunik paasiniaanermi akuersiinnarnatik apeqqusiisinnaanerulissallutik. Taakku piginnaasaqarfigilerneqartarput inuiaqatigiilerinermi periutsit atorlugit ilinniarnikkut, soorlu spørgeskemat atorlugit misissuinikkut, naatsorsueqqissaarnikkut, misissueqqissaarnikkut apersuinikkullu. Inuiaqatigiilerinermi periutsit ilinniartut namminneq ilisimasariaqakkaminnik immikkut suliniuteqarnermikkut katersuisinnaalissutigissavaat. Issittumi Inuiaqatigiilerinermi kandidatinngorniat immikkut suliniutinik suliaqarnikkut ilinniakkatik siunissami pisortat privatilluunniit suliffeqarfiutaanni suliffissaminni pissutsinut piviusunut aqqusaarumaagaannut assingunerungaartariaqarput. I 36 Shaping the Arctic

N G NIUTEQARNEQ GIILERINERMI ” SULERIAASEQ AJORNARTORSIUTINIK AALLAAVEQARTOQ TUNNGAVIGALUGU ILINNIARTUT EQQARSAATIGINNISSINNAASSUSEQARLUARNERULISSAPPUT, TIMITAQANNGITSUMIK EQQARSARSINNAASSUSEQARNERULISSAPPUT KALAALLILLU NUNAANNI ISSITTUMILU INUIAQATIGIINNI NALINGINNAALERSUNUT ASSIGIINNGITSUNUT PISSUTIVIUSUNIK PAASINIAANERMI AKUERSIINNARNATIK APEQQUSIISINNAANERULISSALLUTIK NALUNNGILIUK? Allaaserisamik, suliassannik assingusumilluunniit suliaqarninni paasisimannittumik ikiortissaaleqivit? Taamaappat ikiortissat qanittuararsuuvoq. uni.gl-imi sulianut tunngatillugu allattorsimaffiutivut amerligaluttuinnarput sammisani assigiinngitsorpassuarni ilisimatuumit ikiorneqarsinnaallutit. www.uni.gl 37

-AALLARNISA ILINNIARTITSINERMI ” ILINNIARTITSINERMI AALLARNISAANEQ PINGAARUTILINNIK PINGASUNIK ILAQARPOQ: SIULLEQ TASSAAVOQ ILINNIARTUT NUTAALIORSINNAANERANNIK SUNGIUSAANEQ NUTAANIK ISUMASSARSIORLUNI AVATANGIISINILLU AKUERSAARTUNIK KIKKUT TAMARMIK AKUUFFIGISINNAASAANNIK PILERSITSINISSAQ SULISSUTIGALUGU AAPPAAT TASSAAVOQ PIFFISSAQ NUTAALIORFIK MISISSUEQQISSAARLUNI AAQQISSUGAALLUARTUMILLU SULILLUNI ISUMASSARSIANIK INERIARTORTITANIK PITSANNGORSAANEQ TOQQAANERLU PINGAJUAT TASSAAVOQ AALLARNISAANEQ ISUMASSARSIAQ TOQQAGAQ AAQQISSUGAALLUARTUMIK SULIARINEQARLUNI SOQUTIGISAQAQATINULLU SAQQUMMIUNNEQARLUNI KINGORNALU ISUMASSARSIAP ATORSINNAASSUSIA NALILERNEQARSINNAALLUNI 38 Shaping the Arctic

A AANEQ ALLATTOQ ANNE LISE KAPPEL IMMIKKOORTORTAQARFIMMI PISORTAQ ALKA@UNI.GL A ALLARNISAANEQ NUTAALIORNERLU Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik ineriartortitsinissamut siuariartortitsinissamullu tunngatillugu pingaarutilittut eqqaaneqarajupput. Amerlanertigut oqaatsit taakku suliffeqarfimmik nammineq aallartitsinermut tunngatillugu atorneqartarput – aallarnisaaneq namminersortunngornerinnaanngitsoq. Taamaattumik aallarnisaaneq pillugu ilisimasaqarnerulertoqarnissaa ilinniakkallu eqqarsaatigalugit periutsinik ineriartortitsisoqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Inuussutissarsiornermi Aningaasarsiornermi bachelorinngorniarfitsinni ilinniartitsinermi aallarnisaaneq suli pingaarteqaarput paasinarsisimammat ilinniartunut arlalitsigut sunniuteqarluarsimasoq. Ilinniartitseriaatsit aallarnisaanermik tunngavillit kissaatiginartunik arlalinnik pingaaruteqangaartunillu piginnaaneqalersitsisarput. Isumassarsianik nutaanik ineriartortitsinerullunilu naliliinerullunilu piukkunnarsaaneruvoq – kingornalu isumassarsianik piviusunngortitsinerulluni. Piginnaasat taakku inuussutissarsiornerup iluani, assersuutigalugu nunarsuarmi nungusaataanngitsumik piorsaanermut Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaannik piviusunngortitsiniaanermi, pingaaruteqarluinnarput. Kalaallit Nunaanni erhvervsøkonominngortut inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermut tunngatillugu sakkussatik paasisimasaqarfigilluassavaat ilisimatuutullu misissukkat kingullerpaat malinnaavigissallugit. Suleqateqarsinnaassuseq aamma suleqatit najukkanilu innuttaaqatigiit peqatigalugit aaqqiissutissanik nutaanik pissutsinullu naleqquttunik ineriartortitsisinnaassusertulli pingaaruteqartigaaq. Pissutsit taakkununnga assingusut fagini allani soorunami aamma atuupput. Taamaattumik siunertaqarluartassaaq aallarnisaaneq fagini allanittaaq ilinniartitsinermi atortaraanni. Aallarnisaaneq isumassarsiorsinnaanermut, nutaaliorsinnaanermut iliuuseqarsinnaassusermullu tunnganeruvoq suliffeqarfimmik nammineq qanoq pilersitsisoqartarneranut tunnganerunani. Ukiuni kingullerni ilinniartitsinermi aallarnisaanermik pingaartitsisoqartarneranit erserpoq ilinniartut kajumissuseqarnerulerlutillu piumassuseqarnerulertartut ajornartorsiutinik pissutsini piviusuni atuussinnaasunik – allanik peqateqarlutik aaqqittariaqartutut paasisaminnik – suliaqaraangamik. Paasinarsisimavortaaq suliami toqqissisimanerulerlunilu imminut tatiginerulertoqartartoq namminerlu piginnaasanik tutsuiginninnerusoqalertartoq sammisani assigiinngitsuni pikkoriffigineqartut ataatsimut atorneqaraangata soqutigisaqaqatillu suleqatigineqaraangata. Taamaalilluni ilinniartitsinermi aallarnisaaneq ilinniarnermi iluaqutigineqarnerusinnaavoq ilinniakkamillu naammassinnereerluni sulilernissamut piareersarnermik pitsanngorsaasinnaalluni. www.uni.gl 39

ILISIMATUUTUT MIS KULTURIMIK, OQAATSINIK OQALUTTUARISAANERMILLU ILISIMATUSARFIK ALLATTOQ AAGE RYDSTRØM-POULSEN, INSTITUTTIP PISORTAA AARP@UNI.GL I • LISIMATUSARFIMMI TAMATUMANI ILISIMATUUTUT MISISSORNEQARTUT, ILINNIARTITSISSUTIGINEQARTUT, ilisimaneqartut ingerlateqqinneqartullu suliaqarfinnut assigiinngitsorpassuarnut tunngapput. Ilisimatusarfik assigiinngitsunik sisamanik suliaqarfiuvoq: • Nutserinermut Oqaluttaanermullu Immikkoortortaq • Oqaasilerinermut, Atuakkialerinermut Tusagassiuutilerinermullu Immikkoortortaq • Teologiimut Immikkoortortaq Inuiaat Kulturiannut Oqaluttuarisaanerannullu Immikkoortortaq Ilisimatusarfimmi tamatumani sulisut tamarmik ilisimatusaatigalugu suliniuteqarput – suliniutinilu taakkunani tamani pingaartinneqarlunilu siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni ullumikkut pissutsinik oqaluttuarisaanermilu pisimasunik ilisimas aqarnerulissutigissagivut eqqumaffiginninnerulissutigissagivullu. Aammattaaq ilisimatusaatigalugit suliniutit Kalaallit Nunaanni pissutsit piviusut pillugit nuna tamakkerlugu paasititsiniutaapput maani nunamiinnaanngitsoq soqutigineqarneruleraluttuinnartunik – soorluttaaq suliniutit ilarpassuini nunanit tamalaaneersunik suleqateqartoqartoq. Massakkorpiaq ilisimatusaatigalugu suliniutigineqartut ilaat ukuupput: • Kulturip oqaluttuarisaanera ilisimatusarfigalugu suliaq tunngavigalugu ukiuni 200-ni Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarfeqarnerup oqaluttuarisaanera pillugu atuakkiortoqassaaq (Birgit Kleist Pedersen) • Ph.d.-mik suliaq Kalaallit Nunaanni ullutsinni mutiusut pillugit, mutiusut aqqutigalugit Nunarput avammut nittarsarnissaannut suliniutit pillugit ph.d.-nngorniutigineqartussaq (Rosannguaq Rossen) • Eriagisassat toqqorsivimmiittut pillugit – Kalaallit Nunaanneersunik Kalaallillu Nunaat pillugu kulturikkut kingornussassat pillugit – ph.d.-nngorniusiortoqarpoq (Aviaq Fleischer) • Oqaasilerinermi ph.d.-nngorniartoqarpoq kalaallisut oqaatsitsinni uiguutit oqaatsitut immikkoorutinik allannguisut ilaannik isumasiuineq pillugu (Judithe Denbæk) 40 Shaping the Arctic

S SISSUINEQ • Kulturip oqaluttuarisaaneranut pingaaruteqarportaaq Dansk Vestindiami pisunut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni inuppalaartumik nunasiaateqarneq pillugu atuakkialerinerup ullutsinnilu oqaluttuarisaanermik ingerlatitseqqiinerup ilisimatusaatigalugu suliniutiginissaa (Ebbe Volquardsen) • Ullutsinni Kalaallit Nunaanni antropoligiimik ilisimatusarluni suliniummi massakkorpiaq ilisimaneqartunik katersuisoqarlunilu misissuisoqarpoq ullutsinni Tunumi angakkut pillugit aamma Nuummi inuusuttut akornanni pissutsit siaruaattartut pillugit saqqummersitaqarnissaq siunertaralugu (Kennet Pedersen) • Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni arnat ukiuni 200-ni kingullerni (1818-2018) inuunermi atugaat pissutsillu atugaat arajutsineqarajuttut pillugit ilisimasanik katersisoqangaatsiarpoq allaaserisaqartoqarlunilu (Silke Reeploeg) • Aammattaaq kinaassuseq pillugu annertuumik suliniuteqarniartoqalerpoq sorsunnersuit aappaata Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqartigisimanera pillugu. Suliniutip kingorna 2020-mi atuakkamik saqqummersitsisoqarumaarpoq sorsunnersuup qaangiunneranik ukiunik 85-inngortorsiortoqarnerani (Troels Riis Larsen) • Kiisalu Kalaallit Nunaanni qimuttut oqaluttuarisaanerat (genetikkiat, peqqissusiat kulturikkullu oqaluttuarisaanerat) pillugu ilisimatusarluni suliniutissaq annertooq avataanit aningaasaliiffigineqartussaq piviusunngortinneqassaaq maanna qimuttut piunerat tatineqarmat ilaatigullu atorneqarunnaarmata (Morten Meldgaard) Ilisimatusaatigalugit suliniutit taakku tamarmik Oqaasilerinermut, Atuakkialerinermut Tusagassiuutilerinermullu aamma Inuiaat Kulturiannut Oqaluttuarisaanerannullu immikkoortortani ilisimatusarlutik sulisunit suliarineqarput. NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk uni.gl-imi atuisorpassuatsinnut pitsaasumik atortorissaaruteqartugut: tassa, ilisimatoortatta saqqummersitaat ujaasiffigisinnaagitit? Ilaatigut sammisaq, qulequtaq, atuakkiortoq il.il. aallaavigalugit ujaasisoqarsinnaavoq. Saqqummersinneqarsimasunik katersivik ingerlaavartumik ilanngussivigineqartarpoq – alakkaaniarna suliannullu tunngatillugu isumassarsillutit. www.uni.gl 41

” ILISIMATUSARFIMMI TAMATUMANI SULISUT TAMARMIK ILISIMATUSAATIGALUGU SULINIUTEQARPUT – SULINIUTINILU TAAKKUNANI TAMANI PINGAARTINNEQARLUNILU SIUNERTARINEQARPOQ KALAALLIT NUNAANNI ULLUMIKKUT PISSUTSINIK OQALUTTUARISAANERMILU PISIMASUNIK ILISIMASAQARNERULISSUTIGISSAGIVUT EQQUMAFFIGINNINNERULISSUTIGISSAGIVULLU 42 Shaping the Arctic

Nutserinermut Oqaluttaanermullu Immikkoortortami aamma Teologiimut Immikkoortortami ilisimatusaatigalugu suliniutissat ilaatigut makkuupput: • Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi suliassani oqalutseqartarnermi inatsisitigut isumannaassuseq pillugu nalunaarusiortoqarpoq – soorluttaaq ilungersunartoq tamannattaaq pillugu ilisimatusarfigalugu suliniuteqarnialersaartoqartoq tamatuma ph.d.-nngorniutiginissaa siunertaralugu (Laila Hedegaard Pedersen) • Ilisimatuut Nunatsinneersut, Islandimeersut Savalimmiuneersullu suleqatigalugit Avannaamioqatigiinni killerni atuarfinni, ilinniakkani, tusagassiuutini inuussutissarsiornerullu iluani oqaatsit danskisut tuluttullu atorneqarnerini killiffigisaq pillugu ilisimatusarluni suliniuteqartoqarpoq (Arnaq Grove) • Ilisimatusarluni suliniutissaq piareersarneqaleruttorpoq Nunatsinni ilagiit kristumiussuseq tunngavigalugu isumaginnittoqarfinnilu inuiaqatigiit pillugit iliuuseqarnerat pillugu – suliniullu taamatuttaaq ph.d.nngorniutigineqarumaarpoq (Gimmi Olsen) • Kitaani nunani teologiimi ileqqut (ilaatigut palasi Augustin, 1100-kkunni teologit siuttut iluarsaaqqittorlu Martin Luther) Hans Egedep ajoqersuiartortitallu danskit norskillu Kalaallit Nunaanni atulersitaat pillugit ilisimatusarluni suliniuteqartoqarpoq (Aage Rydstrøm-Poulsen) • Kiisalu Hans Egedep nalaani ajoqersuiartornerup aallartinnera – pingaartumik Hans Egedep kristumiussutsimik kalaallisut eqqartuisaleqqaarnera taamalu aamma kalaallisut atuakkialerinermik aallarniinera – pillugit sukumiisumik ilisimatusarluni suliniuteqartoqarpoq. Suliniummi siunertarineqarpoq Hans Egedep allagaasa siulliit ilaannik oqaaseqaatitalimmik saqqummersitsisoqarnissaa (Flemming Nielsen) Tamatumunnga ilapittuutitut ilisimatoorpaaluit atuakkanik saqqummersitseqataapput, ilaatigut uku eqqaaneqarsinnaallutik: • Denmark and The New North Atlantic (2019, Rosannguaq Rossen aamma Birgit Kleist Pedersen) • Grønlændernes Danmark (2019, Rosannguaq Rossen aamma Flemming Nielsen) • Kristendom i Grønland - Religion, kultur, samfund (2018, Kennet Pedersen aamma Aage Rydstrøm-Poulsen) • Tro og samfund i 300-året for Hans Egedes ankomst til Grønland (2021-mi saqqummersinneqartussaq) (Arnaq Grove, Birgit Kleist Pedersen, Ebbe Volquardsen, Flemming Nielsen, Kathrine Kjærgaard, Kennet Pedersen, Troels Riis Larsen aamma Aage Rydstrøm-Poulsen) • Multilingual healthcare: a global view on communicative challenges (2019, Arnaq Grove) • A Companion to William of Saint-Thierry (2019, Aage Rydstrøm-Poulsen) • Teologiske læsninger i Det gamle Testamente (2019, Flemming Nielsen) Grönland: Kontinuitäten und Brüche im Leben der Menschen in der Arktis (2019, Ebbe Volquardsen) • Caribou, cod and climate - A brief history of life and death in the Arctic (2019, Morten Meldgaard) • Ilisimatusarfimmi tamatumani ilisimatuut tamarmik ph.d.-gradeqarput aamma/imaluunniit lektorimit naliliivigineqarsimapput imaluunniit ilisimatuutut ilinniakkami ph.d.-nngorniuteqarlutik. Massakkorpiaq arfinilinnik ph.d.-nngorniuteqartoqarluniluunniit ph.d-nngorniuteqarnissamut piareersartoqarpoq. Sulisut nunani tamalaani ataatsimeersuaqataasarput, immikkoortortanillu tamanut ammasumik oqalugiaateqartoqartarpoq nammineq ilisimatuutut misissuivigisat imaluunniit tikeraat ilisimatuutut misissuivigisaat pillugit. www.uni.gl 43

NUNANUT TAMALAANU LISIMATUSARFIMMI NUNANUT TAMALAANUT naleqqussarnermik ulluinnarni suliaqarneq pingaartinneqaqaaq. Ilinniartutta tamarmik oqaatsitigut kulturinilu assigiinngitsuni piginnaasaqarlualernissaat kissaatigaarput ilinniakkaminnik naammassinnereerunik silarsuarmi nunarsuarmioqataanerulerfiusumi unamminiarnartorpassuarnik iliuuseqarfiginnissinnaassallutillu suliaqarsinnaaniassammata. Tamanna anguniarparput ilinniakkani ilisimatuutullu misissuinermi sammineqartartuni tamani nunanut tamalaanut naleqqussarnermik siuarsaanitsigut. Tamatumunnga tunngatillugu nunanut tamalaanut peqatigiinnissamik, attaveqatigiinnissamik suleqatigiinnissamillu isumaqatigiissutivut pingaartippavut – aamma taakku Ilisimatusarfimmi ilinniartut tikeraat Ilisimatusarfimmiilluunniit nunanut allanut ilinniariat, ilisimatuutullu misissukkatta nalinginnaasut, suliassatigut pitsaanerpaanik tunngavissaqarluarnissaannik qulakkeereqataapput. Matumani peqatigiinnissamik, attaveqatigiinnissamik suleqatigiinnissamillu isumaqatigiissuteqarfivut assigiinngitsut takusinnaavatit: Peqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaavut universitetit ilaatigut nunani ukunani: Aruba, Canada, Danmarki, Finlandi, Frankrigi, Savalimmiut, Islandi, Norge, Ruslandi, Sverige, Korea Kujalleq, Tysklandi, USA. Attaveqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaavut ilaatigut attavissat uku: Erasmus+ (Europami mobilitetsnetværki), Network of Universities of Small Countries and Territories (NUSCT), Nordplus (Nunani Avannarlerni mobilitetsnetværki), The University of the 44 Shaping the Arctic I Arctic (Issittumi universitetit). Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaavut suliffeqarfiit peqatigiiffiillu ilaatigut uku: • Aalborg Universitet • Aarhus Universitet • Danmark-America Fondet • Amerikamiut Danmarkimi Aallartitaqarfiat • Den Dansk-Amerikanske Fulbright Kommission • Franskit Danmarkimi Aallartitaqarfiat • • • • • • Korea Kujallermiut Danmarkimi Aallartitaqarfiat Education USA Fulbright Center, Danmark Færøernes Universitet Greenland Center for Health Research Greenland Perspective • Pinngortitaleriffik • GUX & Ilisimatusarfik (Nunatsinni ilinniarnertuunngorniarfiit) • HD 2. del uddannelsen (Syddansk Universitet) • National Science Foundation • Nordic Master Programme: West Nordic Studies • • VIA University College Isumaqatigiissuteqarfigisatta assiliartalerlugu nalunaarsorneqarnerat quppernerni tulliuttuni takusinnaavat. Tromsø Universitet - Norgep issittumi universitetia

UT T NALEQQUSSAANEQ ” ILISIMATUSARFIMMI NUNANI TAMALAANUT NALEQQUSSARNERMIK ULLUINNARNI SULIAQARNEQ PINGAARTINNEQAQAAQ www.uni.gl 45

46 Shaping the Arctic

Ilisimatusarfiup nunani tamalaani suleqatai isumaqatigiissutaalu – kisitsisinik misissuinerugit uni.gl-imi. www.uni.gl 47

Ilinniartoq Fulbrightimeersoq Augusta Finzel Tunumiittoq. Nammineq assiutigineqartoq. 48 Shaping the Arctic

FULBRIGHT ILISIMATUSARFIMMI A MERIKAMIUT DANMARKIMI AALLARTITAQARFIANNIK UKIORPASSUARNI suleqateqarluarnerup saniatigut Ilisimatusarfik ETA-programmimik taaneqartartoq aqqutigalugu isumaqatigiissusiorsimavoq ilinniartunik Fulbrightimeersunik tikeraartoqartarnissamik. ETA tassaavoq English Teaching Assistant, tamannalu pissutigalugu Ilisimatusarfik ilinniartunit Fulbrightimeersunit tuluttut ilinniartitsinermi ikiorneqartarpoq – ilaatigut ilinniartitsisunngorniarfitsinni. Aammattaaq ilinniartoq Fulbrightimeersoq Nunatsinniinnermini USA-mut kulturikkut ambassadøriusarpoq. Nuannaarutigeqaarput ilinniartoq Fulbrightimeersoq ilinniartorpassuatsinnik tuluttut ilinniartitsinitsinni ikiuiinnarnani aammattaarli alapernaatsuummat kalaallillu kulturiannik pimoorussimmat. ETA-programmi Fulbrightimi ilinniartunut aaqqissuussaavoq, immikkullu toqqagaasoqartarpoq piginnaasat tunngavigalugit. Ilinniartoq toqqagaasoq atorfininneq ajorpoq akissarsiaqarnerlu ajorluni – ilinniartutulli legatimik USA-mi Institute for International Educationimit tunineqarsimasarpoq. ETA-programmi Kalaallit Nunaanni atuuttoq Amerikamiut Danmarkimi aallartitaqarfiannit aqunneqartarpoq. NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk 'American Corner'-eqarlutalu 'Korea Corner'-eqartugut? Sumiiffiit taakku marluk nuannersuupput atuakkanik, dvd-nik, cd-nik allarpassuarnillu Amerikamiut Koreamiullu kulturiannut, oqaluttuarisaanerannut inuiaqatigiivinullu tunngasunik misissuataariffiusinnaasut. American Corner Amerikamiut Danmarkimi Aallartitaqarfiannit aningaasaliiffigineqarpoq. Korea Corner Koreamiut Danmarkimi aallartitaqarfiannit aamma Korea Foundationimit aningaasaliiffigineqarpoq. www.uni.gl 49

50 Shaping the Arctic

Ilinniartoq Fulbrightimeersoq Augusta Finzel campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 51

TUKUMMINNGUAQ N. OLSEN EVA LUUSI M.-MØLGAARD 52 Shaping the Arctic

MELISSA CHERRY VILLUMSEN Ilinniartutta nunanut allanut ilinniariartut sumiinnerinik takussutissiaq – kisitsisinik misissuinerugit uni.gl-imi. www.uni.gl 53

USA-mi Dartmouth College. Assiliisoq: Eva Luusi M.-Mølgaard. MISIGISAT PUIGUNAATSUT LISIMATUSARFIMMI ILINNIARTUT NUNANUT ALLANUT ILINNIARIARNISSAMUT PERIARFISSARPASSUAQARPUT – allaffittalu nunat assigiinngitsut akornanni tunngasunut suliaqarfiup sapinngisamik amerlanerpaat aallarnissaat sulissutigisarpaa. Qujanartumik amerlasuut taamaaliortarput – ilinniariarlutik praktikkeriarlutilluunniit. Tamavimmik utertarput assigiipajaanik misigisaqarsimallutik: sulianut tunngatillugu ilikkagarpassuaqarsimasarput, aammali inuttut ineriartorsimasarput peruallassimasarlutillu. Ilisimatusarfik aamma iluanaarpoq ilinniartunik nunanit tamalaaneersunik amerligaluttuinnartunik tikeraartoqartarami. Ilinniartuvuttaaq ilinniarnerminni silarsuarmioqataanertik maluginerusarpaat – tamannalu campusitsinni assigiinngisitaartuunermik nuannersumik misigititsisarpoq. Matumani ilinniartutta pingasut nunanut allanut ilinniariarnerminnik naatsumik oqaluttuarinninneri atuarsinnaavatit. Oqaluttuartut siulliit marluk ilinniartuupput Nunatsinneersut, kingullerlu ilinniartuuvoq Danmarkimeersoq Nunatsinniittoq. • Soqutigilluinnakkannik ilinniarneq qanoq igissagaluarpiuk? • Isumaqatigisannik oqalliseqateqartarnikkut imminut tatigineruliallakkusuppit? • I Imaluunniit veganeritut aatsaat taama nerilluartartigalutit arsarnernik isiginnaartarusuppit? Tukumminnguaq N. Olsen, Eva Luusi M.-Mølgaard aamma Melissa Cherry Villumsen nunani allani ilinniarnerminni tamakkuninngarpiaq misigisaqarput. 54 Shaping the Arctic

AATSAAT TAAMA ATORLUAGAQARSINNAATIGAANGA - SUUT TAMARMIK ISSITTUMUT TUNNGASUUPPUT Tukumminnguaq N. Olsen West Nordic Studies-imi ilisimatusartuuvoq. Meeraallunili naggueqatini Inuit tikeraarusuttarsimavai - Issittumilu atugassarititaasunik allannguerusussuseqartuaannarsimalluni. Taamaattumik naleqqulluarpoq taanna UArcticimi attaveqartarfipput aqqutigalugu University of Alaska Fairbanksimi (UAF) tikeraatut ilinnialernissaminut akuerisaammat. Tassani naggueqatini Inuit nunallu inoqqaavi allat naapissinnaasimavai Department of Alaska Native Studies & Rural Developmentimilu soqutigisaminut aallulluakkaminut naleqquttunik Rural Developmentimi ilisimatusarsinnaasimalluni. ” UAF-mi semesterimi ataatsimi ilisimatusarpunga, tupaallaatigaaralu professorikka tamarmik - ataaseq eqqaassanngikkaanni - nunat inoqqaaqatigigatsigit. Nunatsinni ilinniarnera tamaat kalaallimik ataasiinnarmik ilinniartitsisoqarnikuuvunga. Taamaattumik UAF-imi periarfissarsivunga nammineq isiginnittaaserput atorlugu ilisimatusarsinnaallunga Europamiut isiginnittariaasiat kisimi atornagu. Tamanna pingaaruteqarluinnarsoraara nammineq nunap inoqqaavisut Issittormiuusutut ilisimatusarfimmi ilinniartutut isiginnittariaatsit assigiinngitsut atorlugit ilisimatusarnissaq. Taamaattumik UAF-imi semesterimi ilisimatusarninni inuttut ineriartuinnarnanga aamma ilisimatusarnikkut iluaqutigilluarpara. Tukumminnguup UAF-imiinnini nunap inoqqaavi pillugit soqutigisaqarnerulissutigalugulu aallussinerulissutigaa - taamaattumillu aamma maanna ilinniarnermi saniatigut Inuit Circumpolar Councilimi piffissaq tamaat sullissivoq. Namminerlu aalajangiisuusinnaaguni inuunermi sinnerani tamatuminnga suliaqarusuppoq. ” ICC-mi sulilernissaq kissaatigiuarsimavara - inuuneralu naallugu maani sulerusuppunga. Inuimmi inuunerminni atugaannik nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaanermik sulissutiginninneq aallukkusutarilluinnarakku. SULI ANGUSAQARUSUNNERULERPUNGA Eva Luusi M.-Mølgaard Inuiaat Kulturiannik Oqaluttuarisaanerannillu ilinniarpoq – naleqquttumik asannittumilli kajumissaarneqarnermigut Dartmouth Collegeimi ilinniarnissaminut qinnuteqarpoq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuterput aqqutigalugu tikeraartutut ilinnialernissaminut akuerisaalluni. Eva Dartmouth College-imiinnermini Native American Studies-imi pikkorissarpoq. Evap taakku pikkorissarfigai nunap inuiinik soqutigisaqarluarami. Eva iluanaarpoq pikkorissartitsisut tassaammata Amerikami nunap inuii. ” USA-mi, Alaskami Hawaiimilu, nunap inuii sunik nalaataqarsimanersut – sulilu sunik akiugaqarnersut – ilisimasaqarfigilerpara. Pikkorissarnerit aqqutigalugit uppernarsivara nunat nunasiaasimasut, ilaatigut Kalaallit Nunaat, nunasiaajunnaariartornermi suleriaatsinik ammanerusumik oqallisiginninnissartik pisariaqartikkaat. Eva campusimi Native American House-imi peqataalluartarpoq, tassanilu nunap inuiinik soqutiginartunik amerlasuunik naapitsivoq. Inuit taakku ullumikkumut suli puiunaatsippai. ” Professorit Native American Studies-imeersut maligassatut isigaakka aamma taakku namminneq kultureqarlutillu oqaaseqaramik universitetimi atunngisaminnik – allamilli kultureqarlutillu oqaaseqarnerat malunnarpoq, taakkualu suli angusaqarusunnerulersippaannga. Professoriinnaanngitsoq puiunaapput. Aamma ilinniartorpassuaqarpoq USA-mi tamarmi naggueqatigiinnit assigiinngitsorpassuarneersunik sapaatip-akunneranut arlaleriarlutik Native American Houseimi aaqqissuussanut naapisimaariartortartunik. Tassani tikilluaqqusaasutut misigisarpunga isumaqatigisannillu naapitaqartarlunga. Ilisimatusarfimmiileqqissimallutik Tukumminnguaq Evalu isumaqatigiillutik ima oqarsinnaapput: Nunanut allanut ilinniariarneq pissarsiaqarluarnaqaaq. Soorunami sulianut tunngasunik ilikkagarpassuaqarnarpoq – immaqalu suli pingaaruteqarnerusumik inuttut ineriartorfiungaatsiarpoq, akuersiinnarnani apeqqusiisinnaanerulernarpoq namminerlu inuiaqatinut iluaqutaarusunnerulernarluni. Nunanut allanut ilinniariarsimareerlutik siunissaat tunngavilerneqapajaareerput: Tukumminnguaq inuunini naallugu ICC-mik sullisserusuppoq, Evap Ilisimatusarfiup ph.d.-nngorniarfiani ilinniarnissamut akuerisaanissani sulissutigerusuppaa, tassanilu Kalaallit Nunaanni eqqarsartaatsikkut nunasiaajunnaariartorneq sammissallugu. www.uni.gl 55

ARSARNERNIK ULIKKAARPOQ Melissa Cherry Villumsen Københavns Universitetimi Forhistorisk Arkæologi pillugu ilinniarpoq. Imaanngilarli Kalaallit Nunaat pillugu qaammaasaqanngitsoq, namminermi soorlu oqartoq, Kalaallit Nunaat arlaatigut eqqarsaatiminiitittuarsimavaa. Taamaattumik tupinnanngilaq Ilisimatusarfimmi tikeraartutut ilinnialermat Nordplusnetværk aqqutigalugu. Ilisimatusarfimmi pikkorissarnernut kulturimut inuiaqatigiinnullu tunngasunut peqataasarpoq, sunngiffimminilu Nunatta Katersugaasiviani nammineq piumassutsiminik sulisarpoq. Katersugaasivimmi sulisarpoq misilittagaqalerumalluni, pingaarnerpaamilli aamma issittumi itsarnisarsiorneq assut soqutigisarigamiuk. Kalaallilli Nunaanni ilinniarnissamut piareersarsimagaluarluni suut tamarmik atuarnikkut piareersarfigineqarsinnaanngillat. ” Aallaqqaammut aaqqissuussilluarnissaq pingaartinneqarpallaanngilaq kalaallillu piffissamut isiginnittaasiat uannut unamminiarnarpoq – massakkulli malugisinnaavara stressinnginnerujussuullunga. .. Melissa akivoq aperineqarami Ilisimatusarfimmi suna unamminiarnarnerpaasimanersoq. Maannakkut merserinerpaagunarpaa Danmarkimi ulluinnarnut aaqqissugaalluaqqissaartunut uternissani. Ingammik kalaallit inooriaasiat eqqissisimaarnartoq inuillu tatigeqatigiinnerat maqaasissanerarpai: ” Kalaallit Nuummi naapitakka tamarmik nuannersumik ammasuupput. Aamma sumiiffinnut allanut angalaninni kalaallit naapitakka tamarmik taamaapput. Angalanerillu nuannernersaapput. Melissap apersorneqarnini qungujorujussuarluni ima naggaserpaa: ” Aamma Kalaallit Nunaanniitillunga veganeritut aatsaat taama nerilluartigaanga – taamaassasorinanngeruttortoq! A’assaa aamma arsarneqaannavippoq, ilimaginngikkaluarakku. Melissalli Kalaallit Nunaanni misigisassarsiorluni angalanera neriunarpoq Ilisimatusarfimmi ilinniarneranut killiinnassanngitsoq. Tassami neriuutigaa Tasiilami katersugaasivimmi praktikkersinnaassalluni. 56 Shaping the Arctic Tukumminnguaq, Eva Melissalu tamarmik isumaqarput nunanut allanut ilinniariarneq assorsuaq pissarsiaqarnartoq - suliassanut tunngatillugu aamma inuttut. Taakkununnga pissutsit imaaginnarput: suliassatigut universitetimi najukkamiittumi ilikkagaqarluarnaraluartoq nunanut allanut ilinniariarneq misilinneqartariaqarpoq. Taamaaliornermi kulturit allat inuiaqatigiinnilu pissutsit allat misigineqartarput, inuttullu ineriartornarpoq inuunerup sinnerani iluaqutissamik. Ilisimatusarfimmi ilinniartutut nunanut allanut ilinniariarnissamut periarfissarpassuaqarpoq – taakkulu atorluarniartariaqarput ilinniakkamik naammassinninnginnermi, naammassigaannimi periarfissaaruttoqartarmat.

Qullerni saamerlermit: • • Eva (talerpilleq) Brandi Reano USA-mi naammassinersiortuneeqatigigaa. Nammineq assiutigineqartoq. Eva. Nammineq assiutigineqartoq. • Melissa Narsarsuup eqqaani sermersuarmut takornariartoq. Nammineq assiutigisaq. • Tukumminnguaq Alaskap silaannaani issittumi. Nammineq assiutigisaq. • Melissa campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. • Tukumminnguaq Alaskami campusimiittoq. Nammineq assiutigisaq. www.uni.gl 57

58 Shaping the Arctic

Tukumminnguaq N. Olsen campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 59

60 Shaping the Arctic

Eva Luusi M.-Mølgaard campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 61

62 Shaping the Arctic

Melissa Cherry Villumsen campus Ilimmarfimmi. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 63

ILISIMATUUTUT M ILINNIARTITSINERMIK ILISIMATUSARFIK ALLATTOQ BRITTA LOHMANN, INSTITUTTIP PISORTAA BLO@UNI.GL Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi massakkorpiaq ilisimatuutut misissuinerit makku ingerlanneqarput: NUNATSINNI UNGASISSUMIITTUNIK ILINNIARTITSINEQ Anguniagarineqarpoq meeqqat atuarfiannit ungasissumiittunik ilinniartitsinermi pædagogikkimi nutaaliaasunik atuinissamut periarfissanik ilisimasaqalernissaq. Ilaatigut immikkut sammineqassaaq ilinniartut inissisimaffiat ilinniartitsisullu ilinniartitsillaqqissusiat ungasissumiittunik ilinniartitsinermi qanoq ineriartortinneqarsinnaanersut. Misissuinerit ooqattaarinermik misigisanillu tunngavillit pingaarnermik Kalaallit Nunaanni, ilinniartitsisunik atuilluarniarluni meeqqallu atuarfiinik pitsanngorsaaniarluni ungasissumiittunik ilinniartitsinermik pingaartitsiffiusumi, ingerlanneqarput. Assersuutigalugu ilisimatuutut misissuinerni immikkut misissuiffigineqarsimavoq tuluttut matematikkimilu aammattaaq sananermi ilusilersuinermilu ungasissumiittunik ilinniartitsineq. Atuartut suliatsigut piginnaasaasa ineriartornerannik misissuinerup saniatigut aammattaaq meeqqat atuarfiini ilinniartitsisup ilinniartitsisunngorniarnerminni ungasissumiittunik ilinniartitsinermik misilittagallip piginnaasaanik ineriartortitsinermik misissuisoqarsimavoq (adjunkti, ph.d. Anders Øgaard). MISISSUILLUNI PINNGORTITAMI ILISIMASASSAT PILLUGIT ILINNIARTITSERIAASEQ OQAATSITIGUT PÆDAGOGIKKI OQAATSILLU PILLUGIT ILINNIARTITSERIAATSIT AALLAAVIGALUGIT Akuunikkut ilisimatuutut misissuiniarnermi anguniagarineqarpoq najukkani aallaaveqartunik misissuilluni pinngortitami ilisimasassat pillugit ilinniartitsisoqartarnissaa, ilinniartut misissuisinnaassusiat pinngortitamilu ilisimasassat pillugit oqaatsitigut piginnaasaat immikkut sammineqarlutik. Ooqattaarillunilu qimerluuisoqassaaq ilinniartitsinermik videomik immiussinikkut, ilinniartitsisullu misissuinermut peqataasut taakkuninnga misissueqqissaarnermi ilaatinneqassapput. Taamaalilluni siunertarineqarpoq ilinniartitseriaatsinik pilersitsinissaq ilinniartitsisut pinngortitami ilisimasassat nalinginnaasullu allat pillugit ilinniartitsinerminnik eqqarsaatiginnillaqqinnerulerniassammata aammattaaq atuarfimmi pinngortitami ilisimasassat pillugit ilinniartitsineq pitsanngorsarneqarniassammat. Anguniagarineqarpoq pinngortitami ilisimasassat sammineqaraangata atuartut piumassuseqarnerulernissaat soqutiginninnerulernissaallu (adjunkti, ph.d. Lars Demant-Poort). ILINNIARTITSISUNNGORNIAT ILINNIAKKAT SAMMINEQARTILLUGIT SILAP PISSUSIATA ALLANNGORIARTORNERANIK PAASINNINNERAT Suliniut Lakehead University suleqatigalugu ingerlanneqassaaq immikkut sammineqassallutik ilinniartitsisunngorniat silap pissusiata allanngoriartorneranut isiginnittaasiannik taakkualu meeqqat atuarfianni siunissami ilinniartitsisutut sulinissartik eqqarsaatigalugu silap pissusiata allanngoriartorneranik qanoq naliliisarnerannik paasiniaaneq. Suliniummi misissueqatigiit tassaapput Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisunngorniat Lake Universitymilu Canadamiittumi ilinniartitsisunngorniat. Suliniummut manna siunertaavoq: aalajangiisartut curriculumdesignerillu ilinniartitsisunngorniarfimmik, meeqqat atuarfiini atuartut silap pissusiata unamminiarnartuinut piareersimanissaannik qulakkeerilluarsinnaanerujartuinnartussamik, piareersaanissamut atortussaqarluarnerunissaat (adjunkti, ph.d. Lars Demant-Poort). MEEQQAT ATUARFIINI ATUARTUT ILINNIARTINNEQARNERMINNI MISIGISAAT Suliniummi siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni atuartut ilinniartinneqarnerminni qanoq misigisarnersut paasiniarnissaa. Suliniummi taamaallaat 4. klassimiit 10. klassimut atuartunik misissuisoqarpoq. Ilisimatusarfiginiarneqartoq tassaavoq atuartut meeqqat atuarfiannut ilinniartitsinermullu isiginnittaasiat (adjunkti, ph.d. Lars Demant-Poort aamma ph.d.nngorniaq Louise Pindstrup Andersen). AVANNAANI NUNAQARFIIT ATUARFIINI IPAD-IT ATORLUGIT PINNGORTITAMI ILISIMASASSAT PILLUGIT ILINNIARTITSINERMIK MISISSUINERMIK TUNNGAVEQARTUMIK INERIARTORTITSINISSAMUT PERIARFISSAT APORFISSALLU Suliniut ingerlanneqarpoq akuulluni ilisimatuutut misissueriaaseq isumassarsiffigalugu, pingaarnertullu misissorniarneqarpoq nunaqarfiit atuarfiini – pinngortitami ilisimasassat pillugit ilinniartitsinermi atortussaqanngiffiusuni atorsinnaasumillu 64 Shaping the Arctic

M ISISSUINEQ interneteqanngiffiusumi – pinngortitami ilisimasassat pillugit ilinniartitsinermik ineriartortitsinissamut sunik periarfissaqarlunilu aporfissaqarnersoq. Ilinniartitsinermi ilaatigut atorneqassapput iPad-it app-illu (adjunkti, ph.d. Lars Demant-Poort). ILINNIARTUT ILINNIAQATAALLUTIK ILINNIARTITSISUTUT Suliniummi siunertarineqarpoq misissornissaa ilinniartitseriaatsinut tunngavissat suut ilinniartitsisunngorniat ilinniaqataallutik il inniartitsillaqqississutigissaneraat aamma ilinniartut ilinniartitsisunngorniarfimmi ilinniartitsinermi ilinniaqataallutik qanoq ilinniartitsisuusinnaanersut (didaktisk design). Suliummi pingaarnersaavoq ilinniartitsisunngorniat siulliullutik iliuuseqartuullutik eq qarsaatiginneqqissaartartuullutillu ilinniaqataallutik ilinniartitsisunngussutigisaannik ilinniartitsisut qanoq tunngavissiortarnersut, ilinniartullu suliamut tunngatillugu qanoq pissarsiaqartiginerannut, piumassuseqartiginerannut kajumissuseqartiginerannullu pingaaruteqartiginersoq ilinniaqataallutik ilinniartitsisutut ilinniartitsinermut siunertaasunik, ilinniartitsissutigineqartussanik, ilinniartitsinerup ilusissaanik aaqqissuunneqarnissaanillu naliliiffigineqarnissaanillu aalajangeeqataagaangamik. Suliniut ilinniaqataalluni ilinniartitsineq pillugu teoriimik aamma kinguneqartussamik suleqatigiillunilu ilinniartitseriaaseq pillugu teoriimik tunngaveqarpoq, ilaatigut ilinniariaatsinik pisortatigoortunik pisortatigoortuunngitsunillu kiisalu ilisimasanik avitseqatigiinnermik. Suliniut akuulluni ilisimatuutut misissuiffiuvoq periutsinillu assigiinngitsunik atuiffiulluni (professori Birgitte Holm Sørensen). KALAALLIT NUNAANNI MEEQQAT ATUGARISSAARNISSAANNIK SIUARSAANEQ Ph.d.-nngorniummut tamatumunnga siunertaavoq suliassamut ilinniarsimasut meeqqat Kalaallit Nunaanniittut atugarissaarnissaannik siuarsaanerannik misissuinissaq. Meeqqerivinni atuarfinnilu meeqqat akuliuffik Kammagiitta aqqutigalugu aammattaaq suliassamut immikkut ilinniarsimasut atuarfinni, ilinniaqqiffinni kommuninilu pitsaaliuinermut siunnersortit peqatigalugit atortussanik meeqqat inuusuttullu eqqarsartaatsikkut akiuussinnaassusiannik siuarsaataasunik suliallit aqqutigalugit innuttaaqatigiinni piginnaasaqarlualersin nissaannik suliaqarfiusuni misissuisoqarpoq. Periutsit pitsaassutsimik aamma annertussutsimik tunngaveqartut atornerisigut suliniummi pingaartinneqarpoq suliassamut immikkut ilinniarsimasut akuliuffinnut taakkununnga piginnaanngorsarnerannik, iliortaasiannik ilinniarnerminnilu pissarsiaannik sunniutinillu misigisaqarnerannik misissuinissaq. Suliniummi suleqatigiipput Mary Fonden, Namminersorlutik Oqartussat, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Aarhus Universitet (ph.d.-nngorniaq Cecilia Petrine Molander Pedersen). ATUARFIK ILUSILIISSAAQ ILINNIARTUT INUUSUTTUT ILINNIARFIINUT INGERLAQQINNIASSAMMATA Ph.d.-nngorniummi siunertaavoq misissuiffigissallugu meeqqat atuarfiini atuartut inuusuttut ilinniarfiini aallartinnissaminnut sunniuteqarsinnaasunik sunik akornutissaqarlutillu unamminiagaqarsinnaasut – aamma pædagogikki periutsillu eqqarsaatigalugit, meeqqat atuarfiini taakkuninnga pingaartitsiffiusuni, ilinniartitsinermik qanoq ineriartortitsisoqarsinnaasoq. Ph.d.-nngorniummi peqqissaarussilluni pitsaassuseq annertussuserlu tunngavigineqarput ornigullunilu sulinikkut, apeqqarissaarnikkut spørgeskemallu atorlugit misissuinikkut inuusuttut atuarfimmi misigisaat erseqqissarneqassallutik tamatumalu kingorna ilinniaqataalluni ilinniartitseriaatsit meeqqat atuarfianni atorneqartussat ineriartortinneqarlutillu misilerarneqarlutillu nalilerneqassallutik. Ilinniaqataalluni ilinniartitseriaatsinik ineriartortitsinerup kingunerisaanik suliniummi misissorneqassaaq ilinniartitsinermik ilinniariaatsinillu atuartut atuarfimmut ilinniarnermut isiginnittaasiannik pitsanngorsaataasunik pilersitsiumalluni taakkununngalu tunngavissiiumalluni sunik iliuuseqartoqartariaqarnersoq. Suliniut aningaasaliiffigineqarpoq Danske Statsmidler til Arktisk Forskning-imit (ph.d.-nngorniaq Louise Pindstrup Andersen). NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk kikkut piffissap ingerlanerani rektoriusimanersut? Aajuku: Robert Petersen, Claus Andreasen, Ole Marqardt, Aage Rydstrøm-Poulsen, Tine Pars aamma Gitte Adler Reimer (maanna rektoriusoq). www.uni.gl 65

KARSTEN PETER JENSEN NINA-VIVI ANDERSEN SORAARUMMEERLUTIK NAAMMASSISIMASUNIT MARLUNNIT INUULLUAQQUSSUTIT OQALUTTUASSANIK INGERLATITSEQQIINERMIK SULIAQARUSULLUINNARPUNGA Nina-Vivi Andersen Ilisimatusarfimmi 2016-imi tusagassiortutut naammassivoq, taamanimiillu ulapissimavoq – ilaatigut Amerikamiut National Public Radio-anni aamma Nuuk TV-mi, ullumikkut Nanoq Mediamik taaguuteqartumi. Nina-Vivip ilinniarnini eqqarsaatigigaangamiuk aalajangersimasut eqqaamalluarnerusarpai: ” ” ” 66 Praktikkernikka pissarsiaqarfigilluaqaakka, praktikkernermimi paasineqartarami ilinniarnerup nalaani teoriit ilinniakkat pissutsini piviusuni tusagassiortutut sulianut naleqqiullugit qanoq allaanerutiginersut. Nina-Vivi aamma ilinniarnermi nalaani nunanut allanut ilinniariarpoq – tamannalu pissarsiaqarfigilluarpaa: Nunanut allanut ilinniariarnera nukittunerulissutigaara – tusagassiortutut, aammali inuttut – nammineerneralu ilinniarfigilluaqaara. Aamma Kalaallit Nunaanni, ulapaarfiusunik ulluinnaqarfiusuni, tusagassiortutut iluaqutigilluarunarpara. Ilinniakkanili naammassereerlugu tupaallaatigaa tusagassiortut inuiaqatigiinni qanoq pingaaruteqartiginerat: Tusartuaannaraluarlugu tusagassiortut sisamaattut naalagaaffimmi pissaaneqarnerpaasut, aatsaat tusagassiortunngorama ilumut paasilerpara tamanna qanoq ilumoortigisoq. Tusagassiortutut oqallisigisassanik ilumut aalajangiisuusoqarsinnaavoq. Shaping the Arctic

Nina-Vivi aperineqarami sooq tusagassiortunngorniarsimanerluni nangaanani ima akivoq: ” Innuttaasunut oqaluttuassanik ingerlatitseqqiinermik suliaqarusulluinnarama. Inuit nalinginnaasut oqaluttuarerusunnerpaavakka. Taakku soqutiginarnerpaasarput, oqaluttuassaaleqisoqalernermi ajorpoq. IMMIKKOORTORTAMI PISORTAQ NUNANIK ALLANIK NUANNARISALIK Karsten Peter Jensen Inuiaqatigiilerinermi 2015-imi kandidatinngorpoq – maannalu Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Aningaasaqarnermut, Sulisoqarnermut Ilinniartunillu sullissinermut immikkoortortami pisortatut sulivoq. Taassuma ulluinnarni ilaatigut akisussaaffigaa immikkoortortap aningaasartuutissanut inatsimmut, kollegianut tunngasutigut ilinniartuunersiutinullu ilassuteqarlunilu agguataarinissaa. Ilinniakkamini immikkoortut tamaasa sulilernissaminut piareersaatigilluarsimavai: ” Inuiaqatigiilerineq ilinniagaavoq assigiinngitsorpassuarnik ilikkagaqarfiusoq ulluinnarnilu sulininni iluaqutigilluagara – una pissutigerpiarlugu: ilinniakkamut ilaammata politologii, sociologii, aningaasaqarneq il.il. Taakku tamaasa immikkoortortami suliannik naammassinninnissannut atortarpakka. Karsten ilinniagaqarnermigut immikkut piginnaasarilersimasamisut uku taarusuppai: ” Pingaartumik politikkimik aamma Naalakkersuisut politikkiannik allaffissornikkut qanoq suliassanngortitsisoqarsinnaaneranik paasinnissinnaassuseqalerpunga. Tamakkununnga tunngatillugu ingammik politikkimik, aamma ilaatigut aningaasaqarneq inatsisilerinerlu aqqutigalugit anguniakkanik innuttaasut pisariaqartitaannik qanoq angusaqarsinnaanermik misissueqqissaarsinnaaneq paasinnissinnaanerlu pingaaruteqarput. Tamatuma saniatigut ilinniagaq aamma Karstenip akuersiinnarnani apeqqusiisinnaassuseqalissutigaa suleqateqarluarsinnaassuseqalissutigalugulu – piginnaasat immikkoortortami angisuumi arlalinnut attaveqartarfiusumi pingaaruteqarluinnartut. NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk ukiut tamaasa atorfinnik nittarsaassinermik aaqqissuussisartugut? Atorfinnik nittarsaassinermut siunertaavoq ilinniartunik Kalaallillu Nunaanni suliffeqarfinnik attaveqatigiillualersitsin issaq. Taamaattumik aamma atorfinnik nittarsaassinermi suliffeqarfiit aamma atorfeqarfiit peqatigiiffiillu pisortanit pigineqartut suliffeqarfittut imminut nittarsaassinissamut periarfissaqarluarput. Karsten ilinniarnermi nalaani aamma nunanut allanut praktikkeriartarpoq – ilaatigut Folketingimi, Sydkoreami Danskit Aallartitaqarfianni Bruxellesimilu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani. ” Folketingimi paasisimasaqarluarfigilerpakka politikki qanoq pilertarnersoq – aamma Folketingimut ilaasortaasut qanoq suleriaaseqartarnersut. Aallartitaqarfimmi nunat tamalaat akornanni naalagaaffiit qanoq attaveqatigiittarnerat – Kalaallillu Nunaata soqutigisaanik qanoq siuarsaasoqartarnera – pillugit ilikkagaqarluarpunga. Tassa Karsten aamma soorunami nunanut allanut ilinniariarnerup pingaaruteqassusianik erseqqissaarusuppoq – suliassanummi tunngatillugu qaffasissumik ilinniagaqarnerup saniatigut nunanut allanut ilinniariarnikkut arlalinnut attaveqalernarmat ikinngutitaartornarlunilu. Karstenip naggasiutigalugu oqaasii ilumoorluinnarput: ” Periarfissasi atorluarsigit. Aallaritsi takusasilu ilinniarfigalugit. Nunani tikitassinni pisut malinnaaffigilluarsigit – ilinniarfigalugillu. Praktikkeriaritsi ilinniariarlusiluunniit. Ilisimatuutut misissuinernut angalassutigisinnaasassinnut peqataasaritsi. Angalaneq silarsuarmut isiginnittaatsinik assigiinngitsunik paasinninnissamut iluaqutaasarpoq – tamannalu pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaannik ineriartortitsinissamut tunngatillugu. Silarsuaq misigisassaqarfioqaaq, ilinniartuunermilu tamatuma misiginissaanut periarfissaqarluartarpoq. Tassa ilinniakkaminnik naammassinnissimasut oqaluttuaat marluk – uni.gl-imi oqaluttuat suli amerlanerusut atuarneqarsinnaapput. www.uni.gl 67

68 Shaping the Arctic

Nina-Vivi Andersen - Ilisimatusarfimmi tusagassiortunngortoq. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 69

70 Shaping the Arctic

Karsten Peter Jensen - Inuiaqatigiilerinermi kandidatinngortoq. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 71

ILISIMATUUTUT MI PEQQISSAANERMIK ILISIMATUSARFIK ALLATTOQ SUZANNE MØLLER, PROREKTORIP & INSTITUTTIP PISORTAA SUM@UNI.GL Ilisimatusarfik tamanna Ilisimatusarfiup Pinngortitaleriffiullu akornanni inissisimavoq. Assiliisoq: Ilisimatusarfik. 72 Shaping the Arctic

IS SISSUINEQ NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk uni.gl aqqutigalugu saqqummersitatta tuniniakkavullu ilarpassuinik pisisinnaallutit? Internetikkut pisiniarfipput soorunami kalaallisuujullunilu qallunaatuujullunilu tuluttuujuvoq – silarsuarmilu sumulluunniit nassiussisinnaavugut. KALAALLIT NUNAANNI PEQQISSUSERMIK ILISIMATUSARFIK – INERIARTORLUARTOQ 2013-imi Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfeqalerpoq, taamanimiillu ingerlalluarsimaqaaq. Ilisimatusarfiup pingaarnertut anguniagaraa Kalaallit Nunaanni innuttaasunik peqqinnerulersitsinissaq peqqissutsimik ilisimatusarnermik aallarnisaanikkut, suliarinninnikkut, ataqatigiissaarinikkut ingerlatitseqqiinikkullu – ilaatigut ilisimatuutut misissuinerup illoqarfigisat iluanniiginnarnissaannik aalajangersaanikkut. Nunatsinnilu ilisimatuutut misissuinermik aalajangersaaneq eqqarsaatigalugu pisoqarsimaqaaq. Ilisimatusarfik ilisimatuunik 15-it missaanniittunik suleqateqartarpoq tallimanillu ph.d.nngorniaqarluni, tamarmillu Kalaallit Nunaanni peqqissusermik ilisimatusarnermik suliaqarput. Ilaatigut sukkorneq, utoqqalineq, atortussiat avatangiisinut ajoqutaasut, napparsimasut isumaat, siullunneq, nappaatit aseruuttoorutaasut allarpassuillu ilisimatuutut misissuiffigineqarput. Taamaattumik peqqissutsimut tunngasuni ilisimatuutut misissuinermik ineriartortitsineq Kalaallit Nunaanni peqqissaasunngorniarfimmut pingaaruteqartorujussuusimavoq, aammattaarli innuttaasunut tamanut, ilisimatuutut misissuinermi kalaallit aallaavigineqarmata. Allaaserisat peqqissaanermut tunngasut piffissap ingerlanerani arlalinngorsimasut tamarmik uni.gl-imi takuneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut ilisimatusarfik tamanna siunnersuisoqatigeeqarpoq kalaallit peqqinnissaqarfianneersunik, immikkoortortaneersunik nakorsaaneqarfimmeersunillu pingaarutilinnit aningaasaliiffigineqartumik. Ilisimatusarfik 2017-imi illorsuarmut kusanartumut nutaamut, Ilisimatusarfiup Pinngortitaleriffiullu akornanniittumut, nuuppoq. Illorsuaq Pinngortitaleriffimmit sanatitaavoq pingaartumillu Aage W. Jensens aninqaasaateqarfianit aningaasaliiffigineqarluni. www.uni.gl 73

Campus Ilimmarfimmi sutorniartarfik eqqumiitsulianik kusassarneqaqqavoq – iikkamiippoq Aka Høeghip eqqumiitsuliaa: "Siunissaq". Assiliisoq: Emil Stach. 74 Shaping the Arctic

PH.D.-NNGORNIARFIK ALLATTOQ ANNE MERRILD HANSEN, PH.D.NNGORNIARFIMMI PISORTAQ ANMH@UNI.GL LISIMATUSARFIK 2001-IMIILLI periarfissaqarsimavoq issittoq pillugu ilinniakkani ukiuni pingasuni ph.d.-nngorniarfimmik neqerooruteqartarnissamut. Ph.d.nngorniartoqarsinnaavoq sammisani pingasuni ukunani: • pædagogikkimi ilinniakkanillu ilisimatusarnermi • peqqissutsimut inuiaqatigiinnilu atukkanut tunngasuni • kulturimi, oqaatsini inuiaqatigiinnilu atukkani Ph.d.-nngortoqartarpoq nunani tamalaani doktoritut gradit naligalugit, ullumikkullu Nunatsinni ilinniagarineqarsinnaasut qaffasinnerpaartaraat. 2001-imiilli Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniartartut amerliartuinnarsimapput. Maannamut inuit katillugit 13-it Ilisimatusarfimmi ph.d.-gradeqalersimapput – ullumikkut ph.d.-nngorniat 15-20-kkaarlutik allatsittarput. Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniatut allatsikkumalluni kandidatitut ilinniarsimanissaq I pisariaqarpoq. Aammattaaq ph.d.nngorniutiginiakkamut nassuiaammik nassiussisoqartassaaq ph.d.nngorniarfimmit akuerineqartussamik suliniutiginiakkallu aningaasaliiffigineqarnissaa aaqqinneqareersimasassalluni. Ph.d.-nngorniarfimmi pingaartinneqarpoq ph.d.nngorniap namminersorluni ilisimatuutut misissuisinnaassusianik – tassa misissuisinnaassutsimik, paasinnissinnaassutsimik, nammineerluni suliarinnissinnaassutsimik ilisimatusarnermilu ajornartorsiutit qanoq issusiinik ingerlatitseqqiisinnaassutsimik – ineriartortitsinissaq. Ilinniagaq ilinniartut sammisami tamatumani ilisimatuutut misissueriaatsinik teoriinillu ilisimaarinnillualissutigissavaat. Tamanna iluaqutigalugu ph.d.nngorniarfik namminersorluni ilisimatuutut misissuinissamut, ineriartortitsinissamut ilinniartitsinissamullu piginnaanngorsaassaaq. Ilinniarnerup nalaani ilinniartoq nammineerluni ilisimatuutut suliniuteqassaaq ph.d.nngorniutigisarlu aallaavigalugu ilisimatuutut allaatigisaqassalluni. Ilinniartoq aamma ph.d.-mi pikkorissaqataasassaaq 30 ECTS pointit nalingannut (ukiup affaani pikkorissarneq) ilinniartitsinerlu ilisimasanillu ingerlatitseqqeeriaatsit allat ilisimasaqarfigilissallugit. Ilinniartoq Ilisimatusarfimmi ilisimatuutut misissueqataasassaaq aammalu nunami allami ilisimatusarfimmiissalluni. Ph.d.nngorniarneq naggaserneqassaaq ilisimatuutut allaatigisamik naliliinermik, akuerineqareerpallu nunani tamalaani naliliisartunut oqaluttariarsorluni illersorneqassaaq. Ilisimatusarfiup ph.d.-nngorniarfiani ph.d.-nngorniarfigineqarsinnaasut assigiinngitsunik sivisussusillit marluk neqeroorutigineqarput: • Ph.d.-nngorniarneq nalinginnaasoq (ukiunik pingasunik sivisussusilik) • Adjunktitut ph.d.-nngorniarneq (ukiunik arfinilinnik sivisussusilik) Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniutillit assigiinngitsorpassuarnik sammisaqarput – tamarmik pissutsit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pingaarutillit ilisimatusarfiginissaannik siunertaqarlutik. Quppernerni tulliuttuni massakkorpiaq ph.d.-nngorniat ph.d.-gradeqalersimasullu nalunaarsorsimaffiat takusinnaavat. www.uni.gl 75

MASSAKKUT PH.D.NNGORNIARTUT KULTURIMIK, OQAATSINIK OQALUTTUARISAANERMILLU ILISIMATUSARFIK Aviaq Fleischer: ”Arkivskatte - kulturarv fra Grønland og om Grønland. Arktis: medier, arkiver, formidlinger”. Judithe Denbæk: ”Betydning i grønlandsk - en undersøgelse af hvorledes orddannelser og sætningskonstruktioner bindes sammen af den underliggende semantik i grønlandsk”. Manumina Lund Jensen: ”Grønlandsk hundeslædekultur, fra fortid til nutid”. Rosannguaq Rossen: ”Nationbranding i Grønland - set igennem mode”. Simun (Gimmi) Pauli Olsen: ”Den grønlandske kirkes diakonale praksis”. Louise Pindstrup Andersen: ”Skolen designer for eleverne, så de kommer videre i ungdomsuddannelser”. impact assessment of resource development projects in the Arctic - and the application of traditional knowledge”. INUIAQATIGIILERINERMIK, ANINGAASAQARNERMIK TUSAGASSIORNERMILLU ILISIMATUSARFIK Bonnie Jensen: ”Virkningen af døgnanbringelser af børn og unge i Grønland”. Mariekathrine Poppel: ”Mænds vold mod kvinder i samliv”. Mitdlarak Lennert: ”Kvalitetsudvikling i den grønlandske folkeskole: en undersøgelse af succesfaktorer og evalueringsmetoder”. ILINNIARTITSINERMIK ILISIMATUSARFIK Cecilia Petrine Molander Pedersen: ”Promoting mental well-being in children in Greenland”. Naja Carina Steenholdt: “Perceptions of Wellbeing and Quality of Life on Greenland - A Social Indicator Approach”. Natuk Lund Olsen: ”Kalaalimernit: Greenlandic foods, Cultural Identity and Changes”. Parnuna Egede Dahl: ”Environmental PEQQISSAANERMIK ILISIMATUSARFIK Mette Schlüter: ”Living with uncertainty in old age - an ethnographic exploration of the experience of old age in Greenland”. Paneeraq Noahsen: “Thyroid function and autoimmunity among populations in Greenland with 10 and 20 years follow-up”. Trine Louise Jul Larsen: ”Brug af kunstig intelligens og telemedicinske løsninger til undersøgelse af diabetisk øjensygdom i Grønland”. Samo Nielsen: “Decision-Making Process in Extractive Industry Development in Greenland”. Signe Ravn-Højgaard: “Mediernes rolle i den grønlandske offentlighed”. 76 Shaping the Arctic

Campus Ilimmarfimmi iigarsuaq eqqumiitsulianik kusassarneqaqqavoq – Anne-Birthe Hovep qulliliai kipparissut 'ilisimasaqarfittut'. Assiliisoq: Emil Stach. www.uni.gl 77

PH.D.-GRADEQALE 78 Shaping the Arctic

ER Ph.d.-nngorniutit ilarpassui uni.gl-imi aasinnaavaatit. RSIMASUT Mikaela Augustussen (2018): ”Palliation til grønlandske kræftpatienter i Grønland og i Danmark”. Anna-Sofie Skjervedal (2018): ”Public participation in Impact Assessment: Exploring the human dimension of hydrocarbon exploration in Greenland”. Andreas Møller Jørgensen (2017): ”Democratic and technological innovation: An inquiry into eDemocratic power configuration”. Ann Eileen Lennert (2017): ”A Millennium of Changing Environment in the Kangersuneq and the Kapisillit Fjord System West Greenland - Interdisciplinary analyses of climate variability and cultural landscapes”. Lars Demant-Poort (2016): ”Naturfagsdidaktik i den grønlandske folkeskole - et multipelt casestudie om natur, undervisning og sprog”. Anders Øgaard (2016): ”Fjernundervisning i skolen i Grønland”. Steven Arnfjord (2014): “Deltagende Aktionsforskning Med Socialrådgivere - Empowerment Af Grønlands Oversete Velfærdsprofession”. Tine Aagaard (2014): ”Hverdagsliv med sygdom - patienters kulturelle perspektiver på sundhedspraksis i Grønland”. Inge Høst Seiding (2013): ”Ægteskaber mellem grønlandske kvinder og europæiske mænd i perioden 17501850”. Annemette Nyborg Lauritsen (2012): ”Anstalten - frihedsberøvelse i Grønland”. Gitte Adler Reimer (2011): ”Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed”. Jens Heinrich (2010): ”Eske Brun og det moderne Grønlands tilblivelse 1932 - 64”. Katrine Kjærgaard (2009): ”Grønland som del af den bibelske fortælling: Studier i billeder og forestillinger 1721 - 2008”. www.uni.gl 79

Ilisimatusarfiup atuagassiaa Shaping the Arctic 2019 Aaqqissuisoq: Ilisimatusarfik Ilioqqarnera: Ilisimatusarfik Saqqaa: Ivalu Risager Assiliisut: nammineq assiutigineqartut, Ilisimatusarfik & Emil Stach Nutserisoq: Tukummeq Maliina Møller Kukkunersiuisoq: Ivalo Egede Naqiternera: ReneDesign Ilisimatusarfik | Grønlands Universitet | University of Greenland

1 Publizr

Index

  1. 1
  2. 2
  3. 3
  4. 4
  5. 5
  6. 6
  7. 7
  8. 8
  9. 9
  10. 10
  11. 11
  12. 12
  13. 13
  14. 14
  15. 15
  16. 16
  17. 17
  18. 18
  19. 19
  20. 20
  21. 21
  22. 22
  23. 23
  24. 24
  25. 25
  26. 26
  27. 27
  28. 28
  29. 29
  30. 30
  31. 31
  32. 32
  33. 33
  34. 34
  35. 35
  36. 36
  37. 37
  38. 38
  39. 39
  40. 40
  41. 41
  42. 42
  43. 43
  44. 44
  45. 45
  46. 46
  47. 47
  48. 48
  49. 49
  50. 50
  51. 51
  52. 52
  53. 53
  54. 54
  55. 55
  56. 56
  57. 57
  58. 58
  59. 59
  60. 60
  61. 61
  62. 62
  63. 63
  64. 64
  65. 65
  66. 66
  67. 67
  68. 68
  69. 69
  70. 70
  71. 71
  72. 72
  73. 73
  74. 74
  75. 75
  76. 76
  77. 77
  78. 78
  79. 79
  80. 80
Home


You need flash player to view this online publication