Nina-Vivi aperineqarami sooq tusagassiortunngorniarsimanerluni nangaanani ima akivoq: ” Innuttaasunut oqaluttuassanik ingerlatitseqqiinermik suliaqarusulluinnarama. Inuit nalinginnaasut oqaluttuarerusunnerpaavakka. Taakku soqutiginarnerpaasarput, oqaluttuassaaleqisoqalernermi ajorpoq. IMMIKKOORTORTAMI PISORTAQ NUNANIK ALLANIK NUANNARISALIK Karsten Peter Jensen Inuiaqatigiilerinermi 2015-imi kandidatinngorpoq – maannalu Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Aningaasaqarnermut, Sulisoqarnermut Ilinniartunillu sullissinermut immikkoortortami pisortatut sulivoq. Taassuma ulluinnarni ilaatigut akisussaaffigaa immikkoortortap aningaasartuutissanut inatsimmut, kollegianut tunngasutigut ilinniartuunersiutinullu ilassuteqarlunilu agguataarinissaa. Ilinniakkamini immikkoortut tamaasa sulilernissaminut piareersaatigilluarsimavai: ” Inuiaqatigiilerineq ilinniagaavoq assigiinngitsorpassuarnik ilikkagaqarfiusoq ulluinnarnilu sulininni iluaqutigilluagara – una pissutigerpiarlugu: ilinniakkamut ilaammata politologii, sociologii, aningaasaqarneq il.il. Taakku tamaasa immikkoortortami suliannik naammassinninnissannut atortarpakka. Karsten ilinniagaqarnermigut immikkut piginnaasarilersimasamisut uku taarusuppai: ” Pingaartumik politikkimik aamma Naalakkersuisut politikkiannik allaffissornikkut qanoq suliassanngortitsisoqarsinnaaneranik paasinnissinnaassuseqalerpunga. Tamakkununnga tunngatillugu ingammik politikkimik, aamma ilaatigut aningaasaqarneq inatsisilerinerlu aqqutigalugit anguniakkanik innuttaasut pisariaqartitaannik qanoq angusaqarsinnaanermik misissueqqissaarsinnaaneq paasinnissinnaanerlu pingaaruteqarput. Tamatuma saniatigut ilinniagaq aamma Karstenip akuersiinnarnani apeqqusiisinnaassuseqalissutigaa suleqateqarluarsinnaassuseqalissutigalugulu – piginnaasat immikkoortortami angisuumi arlalinnut attaveqartarfiusumi pingaaruteqarluinnartut. NALUNNGILIUK? Nalunngiliuk ukiut tamaasa atorfinnik nittarsaassinermik aaqqissuussisartugut? Atorfinnik nittarsaassinermut siunertaavoq ilinniartunik Kalaallillu Nunaanni suliffeqarfinnik attaveqatigiillualersitsin issaq. Taamaattumik aamma atorfinnik nittarsaassinermi suliffeqarfiit aamma atorfeqarfiit peqatigiiffiillu pisortanit pigineqartut suliffeqarfittut imminut nittarsaassinissamut periarfissaqarluarput. Karsten ilinniarnermi nalaani aamma nunanut allanut praktikkeriartarpoq – ilaatigut Folketingimi, Sydkoreami Danskit Aallartitaqarfianni Bruxellesimilu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani. ” Folketingimi paasisimasaqarluarfigilerpakka politikki qanoq pilertarnersoq – aamma Folketingimut ilaasortaasut qanoq suleriaaseqartarnersut. Aallartitaqarfimmi nunat tamalaat akornanni naalagaaffiit qanoq attaveqatigiittarnerat – Kalaallillu Nunaata soqutigisaanik qanoq siuarsaasoqartarnera – pillugit ilikkagaqarluarpunga. Tassa Karsten aamma soorunami nunanut allanut ilinniariarnerup pingaaruteqassusianik erseqqissaarusuppoq – suliassanummi tunngatillugu qaffasissumik ilinniagaqarnerup saniatigut nunanut allanut ilinniariarnikkut arlalinnut attaveqalernarmat ikinngutitaartornarlunilu. Karstenip naggasiutigalugu oqaasii ilumoorluinnarput: ” Periarfissasi atorluarsigit. Aallaritsi takusasilu ilinniarfigalugit. Nunani tikitassinni pisut malinnaaffigilluarsigit – ilinniarfigalugillu. Praktikkeriaritsi ilinniariarlusiluunniit. Ilisimatuutut misissuinernut angalassutigisinnaasassinnut peqataasaritsi. Angalaneq silarsuarmut isiginnittaatsinik assigiinngitsunik paasinninnissamut iluaqutaasarpoq – tamannalu pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaannik ineriartortitsinissamut tunngatillugu. Silarsuaq misigisassaqarfioqaaq, ilinniartuunermilu tamatuma misiginissaanut periarfissaqarluartarpoq. Tassa ilinniakkaminnik naammassinnissimasut oqaluttuaat marluk – uni.gl-imi oqaluttuat suli amerlanerusut atuarneqarsinnaapput. www.uni.gl 67
68 Publizr Home